Kestävän kehityksen sisältöjen oppiminen käsityöoppiaineessa : oppijoiden kokemusten tarkastelu ympäristöekologisesta näkökulmasta
Lukka, Martti (2021-05-10)
Kestävän kehityksen sisältöjen oppiminen käsityöoppiaineessa : oppijoiden kokemusten tarkastelu ympäristöekologisesta näkökulmasta
Lukka, Martti
(10.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060233212
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060233212
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää käsityöoppiaineen mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen sisältöjen oppimista. Kestävän kehityksen sisältöjen oppimista verrattiin Opetushallituksen kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tavoitteista valittiin kestävän kehityksen sisällöiksi tiedot, taidot ja teot. Tutkielmassa selvitettiin näiden sisältöjen oppimista käsityöoppiaineessa.
Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos hallitsevat merkittävästi kansallista ja kansainvälistä keskustelua. Keskustelu on ymmärrettävää, sillä kyseessä on koko maapallon tulevaisuutta määrittävä aihe. Nykyinen kestämätön kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa tarvittaisiin 1,6 maapalloa ylläpitämään ihmisten elintavat. Koulutus on asetettu yhdeksi tärkeimmistä toimenpiteistä kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Suomessa Opetushallitus on asettanut perusopetukselle kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoitteita ei ole vielä saavutettu. Kestävän kehityksen tavoitteissa hyödynnetään ilmastokasvatuksen polkupyörämallia, jossa korostetaan muun muassa tietojen, taitojen ja tekojen tärkeyttä. Kestävän kehityksen aiheiden opettamisessa nähdään tärkeänä holistisuus ja transformatiivisuus, jolloin motivoidaan oppijaa kokonaisvaltaisella opetuksella ja saadaan todellisia muutoksia oppijoiden arkeen. Holistisessa mallissa opetusta suunnataan oppijan henkilökohtaisien kokemuksien ympärille ja autenttiseen ympäristöön tai autenttisen asian äärelle. Holistinen opetus nähdään edistävän transformatiivista oppimista.
Tutkimuksen kohdejoukkona oli peruskoulun seitsemännen luokan oppijat (n = 177), jotka opiskelivat normaalisti oppivelvollisuuden vaatimassa käsityöoppiaineessa. Aineisto kerättiin maantieteellisesti laajalta alueelta ympäri Suomea. Tutkielmaan osallistuneet viisi koulua sijoittuvat Uudellemaalle, Satakuntaan, Pohjois-Savoon, Keski-Suomeen ja Lappiin. Tutkielma on määrällinen kyselylomaketutkimus, jonka Webropol-pohjainen kyselylomake laadittiin tätä tutkielmaa varten. Kyselylomakkeen laatimisessa hyödynnettiin summamuuttujia mittarin laadun parantamiseksi. Analysoinnissa hyödynnettiin parametrisia ja epäparametrisia menetelmiä.
Tuloksissa ilmeni, että käsityöoppiaine edistää kestävän kehityksen mukaisien tietojen ja taitojen oppimista sekä tekojen tekemistä. Tuloksissa ilmeni, että käsityöoppiaineessa opitut kestävän kehityksen tiedot ja taidot lisäävät kestävän kehityksen tekoja, mutta ymmärrys tekojen merkityksestä ei lisäänny. Erityisesti kestävän kehityksen mukaisten taitojen osaaminen lisäsi kestävän kehityksen mukaisia tekoja ja näitä taitoja opittiin käsitöissä. Tuloksissa selvisi myös, että oppijat kaipaavat kestävän kehityksen aiheiden opetusta käsityöoppiaineeseen. Aineiston perusteella käsitöillä on merkittävä rooli kestävän kehityksen sisältöjen transformatiivisen oppimisen tukemisessa.
Tutkimustulosten ja aiempien tutkimuksien perustella ehdotetaan, että käsityöopettajien koulutukseen lisättäisiin enemmän kestävän kehityksen opetukseen tarvittavia sisältöjä. Kestävän kehityksen aiheiden ymmärtämisen avulla mahdollistetaan kestävän kehityksen aiheiden opettaminen oppijoille. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta voidaan tarkastella olennaisimpia aiheita opetettavaksi opettajille ja oppijoille. Jatkotutkimus tulisi toteuttaa pitkittäistutkimuksena, jossa tuloksia tarkastellaan alku- ja loppukyselyllä ja jossa on kontrolliryhmä. Tutkimuksen yleistettävyyttä laskee tutkimusjoukon heterogeeninen ainesisältö käsityöoppiaineessa, joka on huomioitava jatkotutkimuksissa.
Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos hallitsevat merkittävästi kansallista ja kansainvälistä keskustelua. Keskustelu on ymmärrettävää, sillä kyseessä on koko maapallon tulevaisuutta määrittävä aihe. Nykyinen kestämätön kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa tarvittaisiin 1,6 maapalloa ylläpitämään ihmisten elintavat. Koulutus on asetettu yhdeksi tärkeimmistä toimenpiteistä kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Suomessa Opetushallitus on asettanut perusopetukselle kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoitteita ei ole vielä saavutettu. Kestävän kehityksen tavoitteissa hyödynnetään ilmastokasvatuksen polkupyörämallia, jossa korostetaan muun muassa tietojen, taitojen ja tekojen tärkeyttä. Kestävän kehityksen aiheiden opettamisessa nähdään tärkeänä holistisuus ja transformatiivisuus, jolloin motivoidaan oppijaa kokonaisvaltaisella opetuksella ja saadaan todellisia muutoksia oppijoiden arkeen. Holistisessa mallissa opetusta suunnataan oppijan henkilökohtaisien kokemuksien ympärille ja autenttiseen ympäristöön tai autenttisen asian äärelle. Holistinen opetus nähdään edistävän transformatiivista oppimista.
Tutkimuksen kohdejoukkona oli peruskoulun seitsemännen luokan oppijat (n = 177), jotka opiskelivat normaalisti oppivelvollisuuden vaatimassa käsityöoppiaineessa. Aineisto kerättiin maantieteellisesti laajalta alueelta ympäri Suomea. Tutkielmaan osallistuneet viisi koulua sijoittuvat Uudellemaalle, Satakuntaan, Pohjois-Savoon, Keski-Suomeen ja Lappiin. Tutkielma on määrällinen kyselylomaketutkimus, jonka Webropol-pohjainen kyselylomake laadittiin tätä tutkielmaa varten. Kyselylomakkeen laatimisessa hyödynnettiin summamuuttujia mittarin laadun parantamiseksi. Analysoinnissa hyödynnettiin parametrisia ja epäparametrisia menetelmiä.
Tuloksissa ilmeni, että käsityöoppiaine edistää kestävän kehityksen mukaisien tietojen ja taitojen oppimista sekä tekojen tekemistä. Tuloksissa ilmeni, että käsityöoppiaineessa opitut kestävän kehityksen tiedot ja taidot lisäävät kestävän kehityksen tekoja, mutta ymmärrys tekojen merkityksestä ei lisäänny. Erityisesti kestävän kehityksen mukaisten taitojen osaaminen lisäsi kestävän kehityksen mukaisia tekoja ja näitä taitoja opittiin käsitöissä. Tuloksissa selvisi myös, että oppijat kaipaavat kestävän kehityksen aiheiden opetusta käsityöoppiaineeseen. Aineiston perusteella käsitöillä on merkittävä rooli kestävän kehityksen sisältöjen transformatiivisen oppimisen tukemisessa.
Tutkimustulosten ja aiempien tutkimuksien perustella ehdotetaan, että käsityöopettajien koulutukseen lisättäisiin enemmän kestävän kehityksen opetukseen tarvittavia sisältöjä. Kestävän kehityksen aiheiden ymmärtämisen avulla mahdollistetaan kestävän kehityksen aiheiden opettaminen oppijoille. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta voidaan tarkastella olennaisimpia aiheita opetettavaksi opettajille ja oppijoille. Jatkotutkimus tulisi toteuttaa pitkittäistutkimuksena, jossa tuloksia tarkastellaan alku- ja loppukyselyllä ja jossa on kontrolliryhmä. Tutkimuksen yleistettävyyttä laskee tutkimusjoukon heterogeeninen ainesisältö käsityöoppiaineessa, joka on huomioitava jatkotutkimuksissa.