Kiina ja Taiwan Suomen koronauutisoinnissa 2020 : Tapaustutkimuksena Turun Sanomat
Polari, Jalmari (2021-05-26)
Kiina ja Taiwan Suomen koronauutisoinnissa 2020 : Tapaustutkimuksena Turun Sanomat
(26.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060233200
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060233200
Tiivistelmä
Alkuvuonna 2020 Kiinan Wuhanista levinnyt COVID-19-pandemia näkyi Suomessa ensin ulkomaanuutisissa, taudin levittyä globaaliksi pandemiaksi myös paikallisena ongelmana. Tammikuussa Wuhanin paikallisviranomaiset peittelivät uuteen koronavirukseen liittyviä tietoja, mutta tapausmäärien kasvaessa tiedot julkistettiin ja Kiina ryhtyi voimakkaisiin torjuntatoimiin, joilla tilanne saatiin maassa hallintaan. Taiwanissa tietoihin koronaviruksesta reagoitiin nopeasti, eikä tauti päässyt vuoden aikana merkittävästi leviämään maassa. Globaalisti tauti levisi nopeasti, ja maaliskuussa WHO ilmoitti kyseessä olevan pandemia.
Media on paitsi koronatietojen välittäjä, myös merkittävä tilallisten mielikuvien rakentaja, joka vaikuttaa käsityksiin ja suhtautumiseen kuvaamistaan paikoista, alueista ja valtioista. Kiina ja Taiwan kytkeytyvät toisiinsa geopoliittisin kytköksin, mutta ovat monin tavoin erilaisia: Kiina on autoritaarinen supervalta, Taiwan taas diplomaattisen tunnustuksen puutteesta kärsivä pieni demokratia.
Tässä tutkielmassa selvitettiin, millainen on verrattain suurilevikkisen Turun Sanomien tuottama kuva Kiinasta ja Taiwanista vuoden 2020 koronauutisoinnissa. Uutisoinnin kontekstualisoimiseksi laadittiin aikajana viruksen leviämisen ja torjunnan keskeisistä tapahtumista kohdemaissa.
Aikajanan koostamiseen käytettiin etenkin tieteellisiä artikkeleita sekä valtioiden ja monikansallisten toimijoiden selvityksiä. Uutisanalyysin aineistona oli Turun Sanomien painetussa lehdessä vuoden 2020 aikana julkaistut uutiset, jotka käsittelivät koronaa sekä Kiina ja/tai Taiwania. Aineiston koko oli 112 uutista. Uutisaineiston analyysi alkoi sisällönanalyysia soveltavalla kategorisoinnilla aiheen käsittelyn määrän perusteella. Tämän jälkeen sisällönanalyysia käytettiin aineiston keskeisten sisältöalueiden tunnistamiseen ja luokitteluun.
Kiina sai Turun Sanomien koronauutisoinnissa merkittävästi Taiwania enemmän mediahuomiota. Kiina mainittiin jokaisessa uutisessa, Taiwan vain kuudessa, ja niissäkin pääsääntöisesti Kiinaan liittyen. Kiina esitettiin uutisissa koronan lähtömaana, nopeana palautujana sekä epäluotettavana, tietoja peittelevänä supervaltana. Jännitteet Yhdysvaltojen kanssa ja ideologiset erot länsimaihin olivat uutisissa esillä. Kiina-kuvauksia oli monenlaisia, mutta kielteiset esitykset korostuivat. Taiwan esitettiin koronatorjunnan malliesimerkkinä ja ”käytännössä itsenäisenä” valtiona. Uutisoinnin määrä säilyi alkuvuoden melko tasaisena, mutta lähti kesän myötä laskuun.
Turun Sanomien Kiina- ja Taiwan-kuvaukset heijastelevat maiden geopoliittisia eroja. Uutisointi toistaa maiden saaman mediahuomion kansainvälisiä linjoja, joissa Taiwan jää Kiinan varjoon uutisoinnin määrässä sekä sisällöissä: kun Taiwanista uutisoidaan, se tapahtuu Kiinaan liittyvien geopoliittisten jännitteiden puitteissa. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää kansainvälisen lähdeaineiston vaikutuksia paikallismedioiden aihevalintoihin ja Kiina- ja Taiwan-kuvauksiin, esimerkiksi kansainvälisten mediatalojen uutissisältöjä vertailemalla.
Media on paitsi koronatietojen välittäjä, myös merkittävä tilallisten mielikuvien rakentaja, joka vaikuttaa käsityksiin ja suhtautumiseen kuvaamistaan paikoista, alueista ja valtioista. Kiina ja Taiwan kytkeytyvät toisiinsa geopoliittisin kytköksin, mutta ovat monin tavoin erilaisia: Kiina on autoritaarinen supervalta, Taiwan taas diplomaattisen tunnustuksen puutteesta kärsivä pieni demokratia.
Tässä tutkielmassa selvitettiin, millainen on verrattain suurilevikkisen Turun Sanomien tuottama kuva Kiinasta ja Taiwanista vuoden 2020 koronauutisoinnissa. Uutisoinnin kontekstualisoimiseksi laadittiin aikajana viruksen leviämisen ja torjunnan keskeisistä tapahtumista kohdemaissa.
Aikajanan koostamiseen käytettiin etenkin tieteellisiä artikkeleita sekä valtioiden ja monikansallisten toimijoiden selvityksiä. Uutisanalyysin aineistona oli Turun Sanomien painetussa lehdessä vuoden 2020 aikana julkaistut uutiset, jotka käsittelivät koronaa sekä Kiina ja/tai Taiwania. Aineiston koko oli 112 uutista. Uutisaineiston analyysi alkoi sisällönanalyysia soveltavalla kategorisoinnilla aiheen käsittelyn määrän perusteella. Tämän jälkeen sisällönanalyysia käytettiin aineiston keskeisten sisältöalueiden tunnistamiseen ja luokitteluun.
Kiina sai Turun Sanomien koronauutisoinnissa merkittävästi Taiwania enemmän mediahuomiota. Kiina mainittiin jokaisessa uutisessa, Taiwan vain kuudessa, ja niissäkin pääsääntöisesti Kiinaan liittyen. Kiina esitettiin uutisissa koronan lähtömaana, nopeana palautujana sekä epäluotettavana, tietoja peittelevänä supervaltana. Jännitteet Yhdysvaltojen kanssa ja ideologiset erot länsimaihin olivat uutisissa esillä. Kiina-kuvauksia oli monenlaisia, mutta kielteiset esitykset korostuivat. Taiwan esitettiin koronatorjunnan malliesimerkkinä ja ”käytännössä itsenäisenä” valtiona. Uutisoinnin määrä säilyi alkuvuoden melko tasaisena, mutta lähti kesän myötä laskuun.
Turun Sanomien Kiina- ja Taiwan-kuvaukset heijastelevat maiden geopoliittisia eroja. Uutisointi toistaa maiden saaman mediahuomion kansainvälisiä linjoja, joissa Taiwan jää Kiinan varjoon uutisoinnin määrässä sekä sisällöissä: kun Taiwanista uutisoidaan, se tapahtuu Kiinaan liittyvien geopoliittisten jännitteiden puitteissa. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää kansainvälisen lähdeaineiston vaikutuksia paikallismedioiden aihevalintoihin ja Kiina- ja Taiwan-kuvauksiin, esimerkiksi kansainvälisten mediatalojen uutissisältöjä vertailemalla.