SUUN PUNAJÄKÄLÄÄN LIITTYVÄ MIKROBISTON DYSBIOOSI
Myhkyrä, Daniil (2021-05-27)
SUUN PUNAJÄKÄLÄÄN LIITTYVÄ MIKROBISTON DYSBIOOSI
Myhkyrä, Daniil
(27.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060434052
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060434052
Tiivistelmä
Lähtökohdat: Suun punajäkälä on ikä- ja sukupuolipainotteinen limakalvojen sairaus, josta kärsii noin 1–2 % väestöstä. Suun punajäkälä voi olla oireeton tai vähäoireinen, mutta pahimmillaan se voi aiheuttaa voimakkaita limakalvo-oireita kuten kipua ja syömisen vaikeutumista. Taudille on tyypillistä oireiden pahenemis- ja lieventymisjaksojen vaihtelu. Dysbioosi on paikallinen ja merkitsevä muutos mikrobilajien esiintyvyydessä. Dysbioosin esiintymistä ja merkitystä on tarkasteltu monien suun sairauksien yhteydessä.
Menetelmät: Kirjallisuuskatsauksen lähdemateriaalin hankkimiseksi käytettiin PubMed-tietokantaa. Julkaisujen haussa käytettiin hakusanoja ”oral lichen planus” sekä ”microbial”, ”microbiome”, ”dysbiosis” ja ”microbes”. Artikkeleista tarkasteltiin suun mikrobiston muutoksia suun punajäkälä –potilailla, tutkimusmenetelmiä, tutkimusryhmien valintakriteerejä, näytteenottopaikkoja ja tilastollisia analyysimenetelmiä.
Tulokset: Nämä tutkimukset osoittavat, että suun punajäkälän dysbioosiin osallistuvat mikrobien koostumus muistuttaa parodontiitin yhteydessä esiintyvää dysbioosia. Tutkimusten tulokset eivät kuitenkaan onnistu määrittämään ensisijaista suun punajäkälän yhteyteen liittyvä bakteerilajia.
Päätelmät: Suun mikrobiston muutokset suun punajäkälän yhteydessä avaavat mielenkiintoisia kysymyksiä mikrobien merkityksestä suun punajäkälän taudinkuvassa. Eri tutkimuksissa esiin tulleiden tulosten väliset erot voivat johtua sekä tutkimusmenetelmien että tutkimuksiin osallistuvien henkilöiden eroista. Dysbioosi suun punajäkälän yhteydessä on todennäköisesti yksilöllinen ja jatkuva tapahtuma. Tämä voi vaikuttaa tautiin keskeisesti liittyvään pahenemis- ja lieventymisjaksojen vuorotteluun.
Menetelmät: Kirjallisuuskatsauksen lähdemateriaalin hankkimiseksi käytettiin PubMed-tietokantaa. Julkaisujen haussa käytettiin hakusanoja ”oral lichen planus” sekä ”microbial”, ”microbiome”, ”dysbiosis” ja ”microbes”. Artikkeleista tarkasteltiin suun mikrobiston muutoksia suun punajäkälä –potilailla, tutkimusmenetelmiä, tutkimusryhmien valintakriteerejä, näytteenottopaikkoja ja tilastollisia analyysimenetelmiä.
Tulokset: Nämä tutkimukset osoittavat, että suun punajäkälän dysbioosiin osallistuvat mikrobien koostumus muistuttaa parodontiitin yhteydessä esiintyvää dysbioosia. Tutkimusten tulokset eivät kuitenkaan onnistu määrittämään ensisijaista suun punajäkälän yhteyteen liittyvä bakteerilajia.
Päätelmät: Suun mikrobiston muutokset suun punajäkälän yhteydessä avaavat mielenkiintoisia kysymyksiä mikrobien merkityksestä suun punajäkälän taudinkuvassa. Eri tutkimuksissa esiin tulleiden tulosten väliset erot voivat johtua sekä tutkimusmenetelmien että tutkimuksiin osallistuvien henkilöiden eroista. Dysbioosi suun punajäkälän yhteydessä on todennäköisesti yksilöllinen ja jatkuva tapahtuma. Tämä voi vaikuttaa tautiin keskeisesti liittyvään pahenemis- ja lieventymisjaksojen vuorotteluun.