Julkiset hankinnat pakkotyön kiellon ja pakollisen työn kiellon edistäjänä

Abstract

Suomen perustuslaista (731/1999) sekä Suomea velvoittavista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista johdettava pakkotyön kielto on ollut Suomessa voimassa jo pitkään. Julkiselle vallalle voidaan johtaa positiivisia velvollisuuksia turvata pakkotyön kiellon toteutuminen perustuslain säännöksistä sekä pakkotyön kieltoa koskevista ihmisoikeussopimuksista. Perus- ja ihmisoikeuksille tunnustettu horisontaalivaikutus takaa sen, että julkisella vallalla oleva pakkotyön kieltoa koskeva turvaamisvelvollisuus ulottuu myös yksityisten välisiin suhteisiin. Tutkielman kysymyksenasettelun ymmärtämisen kannalta on huomattava, että julkiseen valtaan luettavat tahot sekä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (hankintalaki, 1397/2016) soveltavat hankintayksiköt ovat suurelta osin samoja tahoja.

EU:n hankintadirektiivien ja sitä myöden kansallisen hankintalain uudistuksella tavoiteltiin erityisesti sosiaalisten näkökohtien käytön, kuten pakkotyön kiellon huomioimisen, lisäämistä julkisissa hankinnoissa. Tavoitteena on siten varmistaa hankinnan kohteelle sekä tarjoajalle asetettavilla ehdoilla, vaatimuksilla ja kriteereillä, että tarjouskilpailun tuloksena hankintasopimukset eivät päätyisi sellaisille tarjoajille, jotka hyödyntävät pakkotyövoimaa hankintasopimuksen toteuttamisessa. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n pakkotyötä koskevissa selvityksissä on havaittu, että pakkotyötä esiintyy kaikissa maanosissa ja nykyisin pakkotyövoimaa hyödyntävät valtioiden sijasta tai niiden ohella yhä useammin myös yksityiset yritykset, joten riski hankintasopimuksen päätymisestä tällaiselle tarjoajalle on todellinen myös Suomessa.

Tutkielman tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia velvollisuuksia Suomen perustuslaista sekä Suomea velvoittavista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista johtuu hankintayksiköille pakkotyön kiellon turvaamiseen liittyen. Tutkielman keskeisiä lähteitä ovat siten olleet valtiosääntöoikeudellinen ja hankintaoikeudellinen kirjallisuus, perustuslakivaliokunnan lausunnot, hallituksen esitykset sekä julkisia hankintoja koskeva kotimainen ja eurooppalainen oikeuskäytäntö. Tämän lisäksi tutkielmassa on tarkasteltu hankintalain mukaisia keinoja pakkotyön kiellon edistämiseen yksittäisessä EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa. Tutkielman johtopäätöksenä voi esittää, että ainakin julkiseen valtaan luettavien hankintayksiköiden tulisi huomioida pakkotyön kielto omissa hankinnoissaan tällaisille hankintayksiköille kuuluvan positiivisen toimintavelvoitteen vuoksi. Johtopäätöksenä voi tämän lisäksi esittää, että julkiset hankinnat eivät kuitenkaan ole ensisijainen keino pakkotyön kiellon edistämiseen, vaan erityisesti julkisen vallan ulkopuolisiin toimijoihin kohdistuvat lainsäädäntötoimet ovat ensisijaisia. Hankintalaki tarjoaa kuitenkin keinoja hankintayksiköille pakkotyön estämiseen ennalta sekä jälkikäteiseen puuttumiseen, mikäli tarjoaja on jo syyllistynyt pakkotyövoiman käyttöön.