Hyönteispölytyksen vaikutus värimorsingon (Isatis tinctoria) siementuottoon ja siementen laatuun
Kaakinen, Kimmo (2021-05-03)
Hyönteispölytyksen vaikutus värimorsingon (Isatis tinctoria) siementuottoon ja siementen laatuun
Kaakinen, Kimmo
(03.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060834930
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060834930
Tiivistelmä
Värimorsinko (Isatis tinctoria) on ristikukkainen kaksivuotinen kasvi, jota on viljelty runsaasti sen lehdistä saatavan sinisen väriaineen, indigon, vuoksi. Värimorsingon viljely loppui lähes kokonaan ensin muiden värikasvien syrjäyttäessä sen ja lopulta synteettisten väriaineiden kehittyessä. Viime vuosina kiinnostus luonnonväriaineisiin ja ymmärrys synteettisten väriaineiden haitallisuudesta on taas kasvattanut kiinnostusta värimorsinkoa ja muita kasveja kohtaan, joista luonnonväriaineita saadaan. Värimorsingon tiedetään vaativan ristipölytyksen kohtalaisen sadon saamiseksi, mutta hyönteispölytyksen merkityksestä siemensadon määrään ja laatuun ei ole tietoa.
Tutkielmassani selvitin pölyttäjähyönteisten vaikutusta värimorsingon siemensadon määrään ja laatuun pölytyshäkkikokeilla. Pölytyshäkkikokeessa oli neljä käsittelyä, jotka olivat vapaapölytteinen häkitön (avoin käsittely), häkillinen (suljettu käsittely), häkillinen mehiläispesällinen (pakotettu käsittely) sekä vapaapölytteinen, avoin häkillinen käsittely (kontrollikäsittely). Lisäksi tutkielmassani selvitin tutkimusalueen hyönteispölyttäjälajistoa linjalaskennoilla ja suoritin pölyttäjätarkkailuja selvittääkseni mitkä hyönteiset vierailevat värimorsingolla.
Pölytyshäkkikokeissa suurimman siemensadon tuotti avoin käsittely, joka erosi tilastollisesti merkitsevästi muista käsittelyistä. Seuraavaksi suurimmat siemensadot tuottivat kontrolli ja pakotettu käsittely. Pienin siemensato saatiin suljetusta käsittelystä. Siementen painoissa ja itävyydessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa käsittelyiden välillä, mutta suljetussa käsittelyssä siemen oli jäänyt kehittymättä lidun sisälle muita käsittelyjä useammin. Pölyttäjätarkkailussa todettiin, että värimorsingon kukilla ahkerimmin vierailevat hyönteiset ovat kukkakärpäset ja tarhamehiläiset.
Tutkimukseni perusteella värimorsinko tuottaa suuremman siemensadon hyönteispölytyksen alaisena. Koska tarhamehiläisten huomattiin muodostavan viidennes värimorsingon kukilla vierailevista hyönteisistä, mehiläistarhaajien tarjoamista pölytyspalveluista voidaan katsoa olevan merkittävä hyöty värimorsingon viljelyksessä.
Tutkielmassani selvitin pölyttäjähyönteisten vaikutusta värimorsingon siemensadon määrään ja laatuun pölytyshäkkikokeilla. Pölytyshäkkikokeessa oli neljä käsittelyä, jotka olivat vapaapölytteinen häkitön (avoin käsittely), häkillinen (suljettu käsittely), häkillinen mehiläispesällinen (pakotettu käsittely) sekä vapaapölytteinen, avoin häkillinen käsittely (kontrollikäsittely). Lisäksi tutkielmassani selvitin tutkimusalueen hyönteispölyttäjälajistoa linjalaskennoilla ja suoritin pölyttäjätarkkailuja selvittääkseni mitkä hyönteiset vierailevat värimorsingolla.
Pölytyshäkkikokeissa suurimman siemensadon tuotti avoin käsittely, joka erosi tilastollisesti merkitsevästi muista käsittelyistä. Seuraavaksi suurimmat siemensadot tuottivat kontrolli ja pakotettu käsittely. Pienin siemensato saatiin suljetusta käsittelystä. Siementen painoissa ja itävyydessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa käsittelyiden välillä, mutta suljetussa käsittelyssä siemen oli jäänyt kehittymättä lidun sisälle muita käsittelyjä useammin. Pölyttäjätarkkailussa todettiin, että värimorsingon kukilla ahkerimmin vierailevat hyönteiset ovat kukkakärpäset ja tarhamehiläiset.
Tutkimukseni perusteella värimorsinko tuottaa suuremman siemensadon hyönteispölytyksen alaisena. Koska tarhamehiläisten huomattiin muodostavan viidennes värimorsingon kukilla vierailevista hyönteisistä, mehiläistarhaajien tarjoamista pölytyspalveluista voidaan katsoa olevan merkittävä hyöty värimorsingon viljelyksessä.