UHRIEN SUOJELUA VAI MORAALIPOLITIIKKAA? : KANSALAISJÄRJESTÖJEN VAIKUTUSVALTA SUOMEN PROSTITUUTIOLAINSÄÄDÄNTÖÖN 1997–2015
Arvola, Elisa (2021-05-05)
UHRIEN SUOJELUA VAI MORAALIPOLITIIKKAA? : KANSALAISJÄRJESTÖJEN VAIKUTUSVALTA SUOMEN PROSTITUUTIOLAINSÄÄDÄNTÖÖN 1997–2015
(05.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060835110
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060835110
Tiivistelmä
Prostituutiota koskeva julkinen keskustelu kävi kiivaana 2000–luvun alun Suomessa, jota vahvisti myös useat hallituksen esitykset koskien Suomen prostituutiolainsäädäntöä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan seksityöjärjestöjen – erityisesti Pro-tukipisteen sekä Seksialan Liitto SALLI ry:n – vaikuttamista lainsäädäntöprosesseissa vuosina 1997–2014. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä määrin seksityöjärjestöt ovat kyenneet vaikuttamaan prostituutiolainsäädännön sisältöön ja miten järjestöjen näkemykset on huomioitu. Lisäksi tarkoitukseni on tarkastella prostituutiokeskustelun ympärillä tapahtunutta muutosta vuosien 1997 ja 2015 välillä. Lähestyn vaikuttamista kehystysteorian sekä sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksestani selviää, ettei seksityöjärjestöjen kantoja juurikaan kuultu 2000–luvun alun prostituutiokeskusteluissa eikä lakimuutoksiin kohdistuneista vakaviakaan ongelmia huomioitu. Hallitus pyrki ratkaisemaan seksityöhön liittyviä ongelmia päinvastaisin keinoin kuin mitä järjestöt ehdottivat. Keskustelu oli hyvin jakautunutta myös eduskunnassa, jossa seksityöjärjestöjä kannatti suurimmaksi osaksi miehet, kun taas naiset pyrkivät hallituksen kannan mukaisesti prostituution laajempaan kontrollointiin. Seksityöjärjestöjen jo 2000–luvun alussa esittämät huolet nousivat uudelleen esiin vuonna 2014, jolloin järjestöjen kannat nousivat paremmin esille. Tällöin syynä oli toisaalta myös yleisen yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen avoimemmaksi ja liberaalimmaksi.
Tutkimuksestani selviää, ettei seksityöjärjestöjen kantoja juurikaan kuultu 2000–luvun alun prostituutiokeskusteluissa eikä lakimuutoksiin kohdistuneista vakaviakaan ongelmia huomioitu. Hallitus pyrki ratkaisemaan seksityöhön liittyviä ongelmia päinvastaisin keinoin kuin mitä järjestöt ehdottivat. Keskustelu oli hyvin jakautunutta myös eduskunnassa, jossa seksityöjärjestöjä kannatti suurimmaksi osaksi miehet, kun taas naiset pyrkivät hallituksen kannan mukaisesti prostituution laajempaan kontrollointiin. Seksityöjärjestöjen jo 2000–luvun alussa esittämät huolet nousivat uudelleen esiin vuonna 2014, jolloin järjestöjen kannat nousivat paremmin esille. Tällöin syynä oli toisaalta myös yleisen yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen avoimemmaksi ja liberaalimmaksi.