Osaako tuleva käsityön aineenopettaja ratkaista ongelmia? : Ongelmanratkaisutehtävässä menestyminen osana soveltuvuuskoetta
Loven, Hanna; Nieminen, Noora (2021-06-02)
Osaako tuleva käsityön aineenopettaja ratkaista ongelmia? : Ongelmanratkaisutehtävässä menestyminen osana soveltuvuuskoetta
(02.06.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060834971
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060834971
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tehtävänä oli tarkastella, miten ongelmanratkaisutaidot osana soveltuvuuskoetta selittävät hakijoiden pääsyä käsityön aineenopettajakoulutukseen ja millä tavoin ongelmanratkaisutehtävässä menestyminen on yhteydessä koulutukseen valituksi tulemiseen. Tutkimme myös ongelmanratkaisutehtävän hypoteettisen minimipisterajan vaikutusta koulutukseen valituksi tulemisen suhteen. Tutkimuksen teoreettisessa osassa käsitellään tutkimuksen kannalta merkittäviä käsitteitä: käsityö, opettajankoulutuksen yhteisvalinta ja ongelmanratkaisu.
Tutkimuksemme kohdejoukkona on vuoden 2018 yhden suomalaisen yliopiston käsityön aineenopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeeseen osallistuneet hakijat. Aineistomme on vuoden 2018 käsityön aineenopettajakoulutuksen ongelmanratkaisutehtävät, jotka ovat kerätty saman vuoden soveltuvuuskokeen yhteydessä. Soveltuvuuskokeeseen osallistuneita hakijoita oli 87. Tutkimuksemme on luonteeltaan laadullinen ja aineiston analysointi perustuu dokumenttianalyysiin, joka sopii menetelmäksi, kun halutaan tutkia jotain jo tapahtunutta ilmiötä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että menestys ongelmanratkaisutehtävän eri osa-alueilla vaihteli suuresti. Kokonaismenestystä tarkastellessa hyvin menestyneiden joukko oli pienin, kun taas tyydyttävästi ongelmanratkaisutehtävässä menestyneitä oli reilusti yli puolet hakijoista. Myös hakijoiden tehtäväkohtainen menestys vaihteli 13-95 prosentin välillä tehtävän luonteesta riippuen. Ongelmanratkaisutehtävässä hyvin menestyneistä 57 %, tyydyttävästi menestyneistä 61 % sekä heikosti menestyneistä 45 % tuli valituksi koulutukseen. Koulutukseen oli siis mahdollista tulla valituksi, vaikka menestys ongelmanratkaisutehtävässä olisikin ollut heikkoa. Kun tutkittiin ongelmanratkaisutehtävän olemassaolon vaikutusta koulutukseen valituksi tulemiseen, kävi ilmi, että ongelmanratkaisutehtävän olemassaolo karsi pois kolme hakijaa, jotka olisivat muuten tulleet valituksi koulutukseen. Puolestaan kolmen hakijan kohdalla kokonaispistemäärä ei olisi riittänyt ilman ongelmanratkaisutehtävän pisteitä koulutukseen valituksi tulemiseen. Ongelmanratkaisutehtävän maksimipistemäärä oli kymmenen ja minimipisterajaa koulutukseen valituksi tulemiseen ei ollut. Jos pisteraja olisi ollut kuusi, 27 % hakijoista ei olisi tullut valituksi koulutukseen.
Asiasanat: käsityö oppiaineena, käsityön aineenopettaja, opettajankoulutuksen yhteisvalinta, valintakoe, soveltuvuuskoe, ongelmanratkaisutehtävä, ongelmanratkaisu
Tutkimuksemme kohdejoukkona on vuoden 2018 yhden suomalaisen yliopiston käsityön aineenopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeeseen osallistuneet hakijat. Aineistomme on vuoden 2018 käsityön aineenopettajakoulutuksen ongelmanratkaisutehtävät, jotka ovat kerätty saman vuoden soveltuvuuskokeen yhteydessä. Soveltuvuuskokeeseen osallistuneita hakijoita oli 87. Tutkimuksemme on luonteeltaan laadullinen ja aineiston analysointi perustuu dokumenttianalyysiin, joka sopii menetelmäksi, kun halutaan tutkia jotain jo tapahtunutta ilmiötä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että menestys ongelmanratkaisutehtävän eri osa-alueilla vaihteli suuresti. Kokonaismenestystä tarkastellessa hyvin menestyneiden joukko oli pienin, kun taas tyydyttävästi ongelmanratkaisutehtävässä menestyneitä oli reilusti yli puolet hakijoista. Myös hakijoiden tehtäväkohtainen menestys vaihteli 13-95 prosentin välillä tehtävän luonteesta riippuen. Ongelmanratkaisutehtävässä hyvin menestyneistä 57 %, tyydyttävästi menestyneistä 61 % sekä heikosti menestyneistä 45 % tuli valituksi koulutukseen. Koulutukseen oli siis mahdollista tulla valituksi, vaikka menestys ongelmanratkaisutehtävässä olisikin ollut heikkoa. Kun tutkittiin ongelmanratkaisutehtävän olemassaolon vaikutusta koulutukseen valituksi tulemiseen, kävi ilmi, että ongelmanratkaisutehtävän olemassaolo karsi pois kolme hakijaa, jotka olisivat muuten tulleet valituksi koulutukseen. Puolestaan kolmen hakijan kohdalla kokonaispistemäärä ei olisi riittänyt ilman ongelmanratkaisutehtävän pisteitä koulutukseen valituksi tulemiseen. Ongelmanratkaisutehtävän maksimipistemäärä oli kymmenen ja minimipisterajaa koulutukseen valituksi tulemiseen ei ollut. Jos pisteraja olisi ollut kuusi, 27 % hakijoista ei olisi tullut valituksi koulutukseen.
Asiasanat: käsityö oppiaineena, käsityön aineenopettaja, opettajankoulutuksen yhteisvalinta, valintakoe, soveltuvuuskoe, ongelmanratkaisutehtävä, ongelmanratkaisu