Elvyttävän rahapolitiikan kestävyys ja sen vaikutus osakemarkkinoihin : Laadullinen tutkimus Yhdysvaltojen keskuspankin toimista

Abstract

Yhdysvaltojen keskuspankki Federal Reserve aloitti finanssikriisin aikaan vuonna 2008 uuden epätavanomaisen elvytysmuodon, määrällisen elvytyksen, tukeakseen heikentynyttä taloutta. Tavallista elvyttävää korkopolitiikkaa ei enää voitu harjoittaa, sillä ohjauskorko oli laskettu 0 %:iin. Finanssikriisin jälkeen Yhdysvaltojen keskuspankki on jatkanut määrällistä elvytystä suorittaen yhteensä neljä määrällisen elvytyksen jaksoa ohjauskoron pysyessä matalana. Elvyttävä rahapolitiikka on myös näkynyt muissakin maissa ja 2000-luvulla on nähty globaalisti yritysten ja valtioiden velkamäärien kasvavan matalien korkojen ja määrällisen elvytyksen mukana. Yhdysvalloissa nähtiin finanssikriisin pohjilta alkanut historian pisin osakkeiden nousumarkkina, joka kesti läpi 2010-luvun aina Covid-19-pandemian puhkeamiseen asti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää voiko keskuspankkien ja erityisesti Federal Reserven rahapolitiikka, jota ajaa määrällinen elvytys ja matalat korot, jatkua myös tulevaisuudessa ja millaisia uhkakuvia finanssikriisin jälkeinen rahapolitiikka on muodostanut talousjärjestelmään. Lisäksi tutkitaan elvyttävän rahapolitiikan ja osakemarkkinakehityksen yhteyttä. Tutkielmassa syvennytään erityisesti harjoitetun rahapolitiikan pitkän aikavälin vaikutuksiin ja seurauksiin. Tutkimusmenetelmänä käytetään puolistrukturoituja haastatteluja ja haastateltavat ovat aiheen asiantuntijoita. Teoriaosuudessa käydään läpi keskuspankkien tarkoitusta, rahapolitiikan eri teorioita, keskuspankkien taseiden merkitystä sekä finanssikriisin jälkeisen rahapolitiikan ja osakemarkkinoiden yhteyttä. Tuloksista selviää, että nykyiseen matalien korkojen ympäristöön ovat johtaneet monet pitkäaikaiset trendit, kuten globalisaatio, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys. Tämän johdosta talouskasvu on ollut hitaampaa, mikä on johtanut matalaan inflaatioon ja korkotasoon. Määrällinen elvytys on ollut tämän takia väistämätöntä, jotta taloutta voidaan nollakorkojen ympäristössä elvyttää. Voidaan kuitenkin kyseenalaistaa viimeisten vuosien massiiviset elvytystoimet, jotka ovat johtaneet keskuspankkien taseiden suureen kasvuun, luoden aika ajoin ongelmia rahoitusmarkkinoille. Suurimpina uhkakuvina nähdään velkamäärien kasvu, korkotason nousu sekä keskuspankkien itsenäisyyden ja luottamuksen menettäminen. Osakemarkkinoiden nousua on finanssikriisin jälkeen ajanut vaihtoehtojen puute, matalat korot ja kasvanut likviditeetti. Selkeitä voittajia ovat olleet kasvuhakuiset teknologiayritykset.