Äänisuunnittelun toteutus speksissä : autoetnografinen tutkimus äänisuunnittelijan työstä sekä omasta tekijyydestä Turkulaisessa humanistispeksissä
Saari, Juho (2021-04-28)
Äänisuunnittelun toteutus speksissä : autoetnografinen tutkimus äänisuunnittelijan työstä sekä omasta tekijyydestä Turkulaisessa humanistispeksissä
(28.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061036290
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061036290
Tiivistelmä
Lähtiessäni ensimmäistä kertaa mukaan Turkulaisen humanistispeksin toimintaan en osannut arvatakaan, että muutamaa vuotta myöhemmin kirjottaisin Pro Gradu -tutkielmaani siihen liittyen. Kokemukseni teatterista ulottui pitkään katsojan rooliin, joten harrastelijateatterin maailmaan sukeltaminen oli hyppy siihen kuuluisaan syvään päätyyn - tuntemukseni teatterin toimintakulttuurista oli olematonta, ja kaikki ympärilläni oli uutta sekä ihmeellistä.
Lähdin alun perin speksiin apukäsiksi, mutta miksaajataustani innoittamana uskaltauduin hyppäämään mukaan esitysten tekniikasta vastaavaan tiimiin, ja pian olin jo vastuussa koko speksiproduktion tekniikasta sekä ääni- ja valosuunnittelusta. Sanotaan, että kun kerran lähtee mukaan harrastelijateatteriin - tai speksiin - ei sieltä enää halua pois. Oma kokemukseni speksistä on hyvin tämänkaltainen. Näiden lähtökohtien pohjalta aion tässä tutkimuksessa tarkastella speksiproduktion äänisuunnittelua, äänisuunnittelun toteuttamista sekä äänisuunnittelun roolia Turkulaisen humanistispeksin vuosien 2019-2021 produktiossa Hotelli Globen arvoitus. Pohdin omaa tekijyyttäni äänisuunnittelijana sekä -teknikkona ja pyrin tarkastelemaan harrastelijan tekijyyttä sekä sen kehittymistä akateemisessa kontekstissa.
Speksi vaatii kaikin puolin paljon liikkumavaraa, mikä vaikuttaa suuresti äänisuunnitteluun sekä tekniikan toteutukseen. Speksiesityksessä on äänisuunnitelmaa tehtäessä otettava huomioon se, että esityksessä voi tapahtua kirjaimellisesti mitä tahansa. Äänisuunnittelussa on siksi tasapainoteltava riittävän yksinkertaisen ja elävään esitykseen mukautuvan mutta samanaikaisesti näyttävän ja katsojaystävällisen toteutuksen välillä. Perinteisesti teatterin äänisuunnittelussa pyritään tekemään hyvin tarkasti valmiiksi ohjelmoidut ajokartat joissa jokaiselle äänelle on tarkoituksensa, eikä sattumanvaraisuutta ole juurikaan mielletty osaksi teatteria. Speksissä kaikki ylimääräiset, kontekstin ulkopuolelle kuuluvat äänet - joku kulisseissa pudottaa jotain, laulajan mikrofoni unohtuu päälle musiikkiesityksen jälkeen - tulee osaksi esitystä yleisön kontaktin kautta. Omstart ja improvisaatio tuovat yllättäville ja suunnittelemattomille asioille merkityksen esityksen kontekstissa.
Kuinka äänisuunnittelu toteutetaan speksiteatterissa? Tämä on pohjimmiltaan se kysymys, johon pyrin tässä tutkimuksessa vastaamaan. Tavoitteenani on myös pohtia kysymyksiä siitä, mikä on äänisuunnittelun rooli interaktiivisessa speksiteatterissa ja millaisia haasteita speksi tuottaa äänisuunnittelulle sekä sen tekniselle toteutukselle. Henkilökohtaisemmalla tasolla pyrin vastaamaan kysymyksiin omasta tekijyydestä, ennen kaikkea kuinka harrastelijan oma tekijyys asettuu suhteessa tieteelliseen kirjoittamiseen ja analyysiin. Pyrin tunnistamaan oman tekijyyden eri osa-alueet ja niiden vaikutuksen siihen, millainen äänisuunnittelusta - ja myöhemmin toteutuksesta - syntyy ja millaisia prosesseja se pitää sisällään. Tutkimus onkin vahvasti autoetnografinen, mikä tarjoaakin kokeilevamman ja persoonallisemman lähtökohdan ilmiöiden tarkasteluun kuin moni muu tutkimussuuntaus.
Lähdin alun perin speksiin apukäsiksi, mutta miksaajataustani innoittamana uskaltauduin hyppäämään mukaan esitysten tekniikasta vastaavaan tiimiin, ja pian olin jo vastuussa koko speksiproduktion tekniikasta sekä ääni- ja valosuunnittelusta. Sanotaan, että kun kerran lähtee mukaan harrastelijateatteriin - tai speksiin - ei sieltä enää halua pois. Oma kokemukseni speksistä on hyvin tämänkaltainen. Näiden lähtökohtien pohjalta aion tässä tutkimuksessa tarkastella speksiproduktion äänisuunnittelua, äänisuunnittelun toteuttamista sekä äänisuunnittelun roolia Turkulaisen humanistispeksin vuosien 2019-2021 produktiossa Hotelli Globen arvoitus. Pohdin omaa tekijyyttäni äänisuunnittelijana sekä -teknikkona ja pyrin tarkastelemaan harrastelijan tekijyyttä sekä sen kehittymistä akateemisessa kontekstissa.
Speksi vaatii kaikin puolin paljon liikkumavaraa, mikä vaikuttaa suuresti äänisuunnitteluun sekä tekniikan toteutukseen. Speksiesityksessä on äänisuunnitelmaa tehtäessä otettava huomioon se, että esityksessä voi tapahtua kirjaimellisesti mitä tahansa. Äänisuunnittelussa on siksi tasapainoteltava riittävän yksinkertaisen ja elävään esitykseen mukautuvan mutta samanaikaisesti näyttävän ja katsojaystävällisen toteutuksen välillä. Perinteisesti teatterin äänisuunnittelussa pyritään tekemään hyvin tarkasti valmiiksi ohjelmoidut ajokartat joissa jokaiselle äänelle on tarkoituksensa, eikä sattumanvaraisuutta ole juurikaan mielletty osaksi teatteria. Speksissä kaikki ylimääräiset, kontekstin ulkopuolelle kuuluvat äänet - joku kulisseissa pudottaa jotain, laulajan mikrofoni unohtuu päälle musiikkiesityksen jälkeen - tulee osaksi esitystä yleisön kontaktin kautta. Omstart ja improvisaatio tuovat yllättäville ja suunnittelemattomille asioille merkityksen esityksen kontekstissa.
Kuinka äänisuunnittelu toteutetaan speksiteatterissa? Tämä on pohjimmiltaan se kysymys, johon pyrin tässä tutkimuksessa vastaamaan. Tavoitteenani on myös pohtia kysymyksiä siitä, mikä on äänisuunnittelun rooli interaktiivisessa speksiteatterissa ja millaisia haasteita speksi tuottaa äänisuunnittelulle sekä sen tekniselle toteutukselle. Henkilökohtaisemmalla tasolla pyrin vastaamaan kysymyksiin omasta tekijyydestä, ennen kaikkea kuinka harrastelijan oma tekijyys asettuu suhteessa tieteelliseen kirjoittamiseen ja analyysiin. Pyrin tunnistamaan oman tekijyyden eri osa-alueet ja niiden vaikutuksen siihen, millainen äänisuunnittelusta - ja myöhemmin toteutuksesta - syntyy ja millaisia prosesseja se pitää sisällään. Tutkimus onkin vahvasti autoetnografinen, mikä tarjoaakin kokeilevamman ja persoonallisemman lähtökohdan ilmiöiden tarkasteluun kuin moni muu tutkimussuuntaus.