Äitiemme synnit : Al-Holin suomalaisnaisten ja heidän lastensa kansalaisuuden ulottuvuudet julkisessa keskustelussa
Lahtela, Johanna (2021-05-04)
Äitiemme synnit : Al-Holin suomalaisnaisten ja heidän lastensa kansalaisuuden ulottuvuudet julkisessa keskustelussa
(04.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061436955
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061436955
Tiivistelmä
Kymmenet tuhannet ihmiset ympäri maailmaa ovat matkustaneet Isisin alueille Syyriaan ja Irakiin. Isisin vallan romahdettua monet valtiot ovat joutuneet pohtimaan, mitä tulisi tehdä äärijärjestön toiminnassa olleille kansalaisilleen. Iso osa on palannut itsenäisesti kotimaihinsa, mutta varsinkin naisia ja lapsia on siirretty leireihin, kuten al-Holiin. Euroopassa ja muissa länsimaissa terrorismin torjunta on ollut 2000-luvulla tärkeä puheenaihe. Suomessa terrorismia on pidetty ulkopuolisena, suomalaisuuteen kuulumattomana uhkana. Keväällä 2019 uutisoitiin, että al-Holin leirillä oli kymmenkunta suomalaisnaista lapsineen. Tästä seurasi kiivas keskustelu siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin tilanteessa tulisi ryhtyä.
Tässä pro gradu tutkielmassa tarkasteltiin sitä, miten yhteiskunnan ylimmän tason käymässä julkisessa keskustelussa kuvataan al-Holin suomalaisnaisten ja heidän lastensa kansalaisuutta. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten al-Holin suomalaisnaisten ja heidän lastensa kansalaisuutta rajataan julkisessa keskustelussa? Tutkimuksessa käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Analyysin apuna käytettiin inklusiivisen kansalaisuuden käsitettä ja sen neljää ulottuvuutta, jotka ovat oikeus, tunnustaminen, itsemääräämisoikeus sekä solidaarisuus. Inklusiivinen kansalaisuus tarkastelee ihanteellista kansalaisuutta ja mukaan ottavampaa yhteiskuntaa voidaan niiden ihmisten näkökulmasta, jotka ovat tavalla tai toisella olleet suljettuina yhteiskunnan ulkopuolelle. Tutkimusaineisto koostui 95:stä Ylen ja Helsingin Sanomien artikkelista, joissa poliitikko, tutkija, viranomainen tai asiantuntija kommentoi jollain tapaa leiriläisten tilannetta.
Keskustelussa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat lapsen etu ja oikeudet sekä kansallinen turvallisuus. Sekä naisten että lasten kansalaisuus rajattiin vain oikeudelliselle tasolle jäsenyydeksi valtioon. Perusteena kansalaisuuden rajaamiselle oli naisten vapaaehtoinen lähtö Isisin alueille. Tämän ajateltiin merkitsevän yhteiskunnan sekä jaettujen arvojen hylkäämistä. Tässä keskustelussa kansalaisuutta ei sidottu lainkaan perinteisesti suomalaisuutta määrittäviin tekijöihin, eli etnisyyteen tai kieleen.
Tässä pro gradu tutkielmassa tarkasteltiin sitä, miten yhteiskunnan ylimmän tason käymässä julkisessa keskustelussa kuvataan al-Holin suomalaisnaisten ja heidän lastensa kansalaisuutta. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten al-Holin suomalaisnaisten ja heidän lastensa kansalaisuutta rajataan julkisessa keskustelussa? Tutkimuksessa käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Analyysin apuna käytettiin inklusiivisen kansalaisuuden käsitettä ja sen neljää ulottuvuutta, jotka ovat oikeus, tunnustaminen, itsemääräämisoikeus sekä solidaarisuus. Inklusiivinen kansalaisuus tarkastelee ihanteellista kansalaisuutta ja mukaan ottavampaa yhteiskuntaa voidaan niiden ihmisten näkökulmasta, jotka ovat tavalla tai toisella olleet suljettuina yhteiskunnan ulkopuolelle. Tutkimusaineisto koostui 95:stä Ylen ja Helsingin Sanomien artikkelista, joissa poliitikko, tutkija, viranomainen tai asiantuntija kommentoi jollain tapaa leiriläisten tilannetta.
Keskustelussa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat lapsen etu ja oikeudet sekä kansallinen turvallisuus. Sekä naisten että lasten kansalaisuus rajattiin vain oikeudelliselle tasolle jäsenyydeksi valtioon. Perusteena kansalaisuuden rajaamiselle oli naisten vapaaehtoinen lähtö Isisin alueille. Tämän ajateltiin merkitsevän yhteiskunnan sekä jaettujen arvojen hylkäämistä. Tässä keskustelussa kansalaisuutta ei sidottu lainkaan perinteisesti suomalaisuutta määrittäviin tekijöihin, eli etnisyyteen tai kieleen.