Kansainvälinen tietojenvaihto Suomessa erityisesti yritysverotuksen näkökulmasta
Zhang, Henri (2021-06-01)
Kansainvälinen tietojenvaihto Suomessa erityisesti yritysverotuksen näkökulmasta
(01.06.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061436908
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061436908
Tiivistelmä
Verotusympäristö on muuttunut yhä kansainvälisemmäksi. Kansainvälistymisen myötä myös verotuksen valvonta on monimutkaistunut, sillä veroviranomaisten mahdollisuudet valvoa verotusta omien rajojen ulkopuolella on perinteisesti ollut haastavaa. Valtiot ympäri maailmaa ovat kuitenkin havahtuneet veropohjiensa rapautumiseen ja rapautumisen estämiseksi valtiot ovat yhä laajemmassa mittakaavassa aloittaneet ja parantaneet yhteistyötään. Yksi tehokkaimmaksi yhteistyönmuodoksi veropohjien rapautumisen estämiseksi on havaittu kansainvälinen tietojenvaihto.
Kansainvälisellä tietojenvaihdolla on ajankohtaisuudestaan huolimatta pitkä historia. Tähän on vaikuttanut erityisesti OECD:n BEPS-hanke, jolla on pyritty uudistamaan kansainvälistä verojärjestelmää. BEPS-hankkeen avulla myös Euroopan unioni on kehittänyt jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä verotuksen saralla. Yhteistyötä on parannettu laatimalla uusi virka-apudirektiivi vuonna 2011, jota on täydennetty useaan otteeseen sen voimaantulon jälkeen. Tässä tutkimuksessa tutkitaan kansainvälisen tietojenvaihdon kehittymistä ja sen nykypäivän tilaa erityisesti suomalaisesta yritysverotuksen näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään löytämään kehityskulun vaikutukset ja syyt, miten nykypäivän sääntely on muodostunut ja minkälainen oikeudellinen vaikutus sääntelyllä on tietojenvaihtoon. Erityisesti tutkimuksessa on tarkasteltu virka-apudirektiivin kehitystä ja sen laajentamaa tietojenvaihdon soveltamisalaa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan Suomen kansainvälisiä sitoumuksia kansainvälisestä tietojenvaihdosta. Tutkimus on toteutettu oikeusdogmaattisella menetelmällä, mutta kehityskulun ja nykytilan hahmottamiseksi siinä on vahva veropoliittinen näkökulma.
Kansainvälinen tietojenvaihto on kehittynyt viimeisten vuosien aikana huomattavasti. Suomessa lainsäädäntö kansainvälisestä tietojenvaihdosta perustuu Euroopan unionin virka-apulakiin ja sen implementointiin kansalliseen lainsäädäntöön. Lisäksi Suomea velvoittaa sen solmimat kansainväliset verosopimukset, joista Pohjoismainen verosopimus erottuu edukseen sen soveltamisalan laajuudella. Tietojenvaihdon haasteina ovat hyödyistä huolimatta tietojenvaihdon käytännön tehokas hyödynnettävyys.
Kansainvälisellä tietojenvaihdolla on ajankohtaisuudestaan huolimatta pitkä historia. Tähän on vaikuttanut erityisesti OECD:n BEPS-hanke, jolla on pyritty uudistamaan kansainvälistä verojärjestelmää. BEPS-hankkeen avulla myös Euroopan unioni on kehittänyt jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä verotuksen saralla. Yhteistyötä on parannettu laatimalla uusi virka-apudirektiivi vuonna 2011, jota on täydennetty useaan otteeseen sen voimaantulon jälkeen. Tässä tutkimuksessa tutkitaan kansainvälisen tietojenvaihdon kehittymistä ja sen nykypäivän tilaa erityisesti suomalaisesta yritysverotuksen näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään löytämään kehityskulun vaikutukset ja syyt, miten nykypäivän sääntely on muodostunut ja minkälainen oikeudellinen vaikutus sääntelyllä on tietojenvaihtoon. Erityisesti tutkimuksessa on tarkasteltu virka-apudirektiivin kehitystä ja sen laajentamaa tietojenvaihdon soveltamisalaa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan Suomen kansainvälisiä sitoumuksia kansainvälisestä tietojenvaihdosta. Tutkimus on toteutettu oikeusdogmaattisella menetelmällä, mutta kehityskulun ja nykytilan hahmottamiseksi siinä on vahva veropoliittinen näkökulma.
Kansainvälinen tietojenvaihto on kehittynyt viimeisten vuosien aikana huomattavasti. Suomessa lainsäädäntö kansainvälisestä tietojenvaihdosta perustuu Euroopan unionin virka-apulakiin ja sen implementointiin kansalliseen lainsäädäntöön. Lisäksi Suomea velvoittaa sen solmimat kansainväliset verosopimukset, joista Pohjoismainen verosopimus erottuu edukseen sen soveltamisalan laajuudella. Tietojenvaihdon haasteina ovat hyödyistä huolimatta tietojenvaihdon käytännön tehokas hyödynnettävyys.