Väliyhteisölaki ennen, nyt ja jatkossa
Laurila, Heidi (2021-05-13)
Väliyhteisölaki ennen, nyt ja jatkossa
(13.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061537528
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061537528
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee Suomen väliyhteisölain historiallista kehitystä ja niitä keskeisiä vaikuttimia, joita sekä alkuperäisen lain säätämisen että lakiin myöhemmin kohdistuneiden muutosten taustalla on ollut. Tutkielmassa tarkastellaan myös nykyistä lainsäädäntöä sekä sitä, millaisia haasteita väliyhteisölain soveltamiseen voi jatkossa kohdistua. Väliyhteisölaki on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1995 lähtien. Väliyhteisölain säätämisen myötä väliyhteisön tulo voidaan verottaa sen omistajien tulona riippumatta siitä, jakaako kyseinen yhteisöä osinkoa omistajilleen vai ei.
Lain säätämisen tarkoituksena on ollut puuttua sellaiseen Suomen verotuksen välttämiseen, joka tapahtuu väliyhteisöjen avulla. Tällainen verotuksen välttely tapahtuu käytännössä niin, että tuloja ohjataan matalan verorasituksen valtioon perustettuun yhteisöön. Lakiin oli tarpeellista sisällyttää joitain sen soveltamisalaa rajoittavia poikkeuksia, jotta voitiin varmistua siitä, että sellaiset yksiköt, jotka harjoittavat ulkomailla todellista liiketoimintaa ja maksavat asuinvaltioonsa Suomen verotuksen tasoon verrattavissa olevaa yhtiöveroa, eivät kuuluisi lain soveltamisalaan.
Väliyhteisölakiin on erityisesti sen soveltamiseen liittyvien tulkintaongelmien ja lain monimutkaisuuden vuoksi jouduttu tekemään vuosien varrella useita muutoksia. Väliyhteisölakiin kohdistuneiden muutosten taustalla on vaikuttanut myös merkittävästi erityisesti Euroopan unionin lainsäädäntö. Viimeisimmän lain muutoksen taustalla vaikutti EU:n lainsäädännön lisäksi myös OECD:n BEPS-hanke, sillä EU:n veronkiertodirektiivillä pyrittiin panemaan täytäntöön BEPS-hankkeen suositukset jäsenvaltioissa.
Vaikka väliyhteisölakiin tehtyjen muutosten avulla on pyritty paremmin vastaamaan nykyaikaisen talouden haasteisiin, tulee lakiin todennäköisesti jatkossakin kohdistumaan kehittämistarpeita. Väliyhteisölain tulisi jatkossa pystyä vastaamaan esimerkiksi digitaalisen talouden aiheuttamiin verotuksellisiin haasteisiin sekä holdingyhtiöiden aiheuttamiin tulkintaongelmiin. Myös taloudelliseen toimintaan perustuva poikkeus saattaa olla jatkossa muutosten kohteena siihen liittyvien tulkintaongelmien ja kritiikin takia.
Lain säätämisen tarkoituksena on ollut puuttua sellaiseen Suomen verotuksen välttämiseen, joka tapahtuu väliyhteisöjen avulla. Tällainen verotuksen välttely tapahtuu käytännössä niin, että tuloja ohjataan matalan verorasituksen valtioon perustettuun yhteisöön. Lakiin oli tarpeellista sisällyttää joitain sen soveltamisalaa rajoittavia poikkeuksia, jotta voitiin varmistua siitä, että sellaiset yksiköt, jotka harjoittavat ulkomailla todellista liiketoimintaa ja maksavat asuinvaltioonsa Suomen verotuksen tasoon verrattavissa olevaa yhtiöveroa, eivät kuuluisi lain soveltamisalaan.
Väliyhteisölakiin on erityisesti sen soveltamiseen liittyvien tulkintaongelmien ja lain monimutkaisuuden vuoksi jouduttu tekemään vuosien varrella useita muutoksia. Väliyhteisölakiin kohdistuneiden muutosten taustalla on vaikuttanut myös merkittävästi erityisesti Euroopan unionin lainsäädäntö. Viimeisimmän lain muutoksen taustalla vaikutti EU:n lainsäädännön lisäksi myös OECD:n BEPS-hanke, sillä EU:n veronkiertodirektiivillä pyrittiin panemaan täytäntöön BEPS-hankkeen suositukset jäsenvaltioissa.
Vaikka väliyhteisölakiin tehtyjen muutosten avulla on pyritty paremmin vastaamaan nykyaikaisen talouden haasteisiin, tulee lakiin todennäköisesti jatkossakin kohdistumaan kehittämistarpeita. Väliyhteisölain tulisi jatkossa pystyä vastaamaan esimerkiksi digitaalisen talouden aiheuttamiin verotuksellisiin haasteisiin sekä holdingyhtiöiden aiheuttamiin tulkintaongelmiin. Myös taloudelliseen toimintaan perustuva poikkeus saattaa olla jatkossa muutosten kohteena siihen liittyvien tulkintaongelmien ja kritiikin takia.