Makrovakausvälineiden käytön vaikutus suomalaisten kasvavaan velkaantumiseen
Kivioja, Mari (2021-05-20)
Makrovakausvälineiden käytön vaikutus suomalaisten kasvavaan velkaantumiseen
(20.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061537227
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061537227
Tiivistelmä
Tässä pro gradu- tutkielmassa selvitetään suomalaisten kotitalouksien velkaantumisen kasvua 2000-luvulla ja makrovakauskeinojen käytön vaikutusta kotitalouksien velkaantumiseen. Kotitalouksien korkea velkaantuminen lisää makrotaloudellisia riskejä. Historiallisen korkea maksuhäiriömerkintöjen määrä kertoo myös velkaongelmien kasvusta.
Suomalaisten kotitalouksien velan kasvuun viimeisen 20 vuoden aikana ovat vaikuttaneet asuntovelan voimakas kasvu sekä lisääntynyt taloyhtiölainojen käyttö uudisrakentamisessa. Myös kulutusluottojen käyttö on lisännyt velkaantumista sekä vaikuttanut voimakkaasti maksuhäiriöisyyden lisääntymiseen. Kasvavalla velkaantumisella on negatiivinen vaikutus sekä makrotalouden vakauteen, että ylivelkaantumisesta kärsivien kotitalouksien omaan hyvinvointiin. Maksuhäiriöiden kasvu ei ehkä luo suurta riskiä makrovakaudelle, mutta siitä aiheutuu muita yhteiskunnallisia kustannuksia.
Kaavaillulla tasolla makrovakausvälineillä ei oletettavasti ole kovin suurta velkaantumista rajoittavaa vaikutusta, eikä siten myöskään kovin suuria sosioekonomisia vaikutuksia. Velkaantumisen kasvun hillitseminen saattaa olla poliittisesti helpompi vaihtoehto kuin velkaantumisen voimakas rajoittaminen nykyiseltä tasolta. Makrovakausvälineet, kuten velkakatto kuitenkin suojaavat nopeaa velkaantumisen kasvua vastaan tilanteessa, jossa omaisuushinnat nousevat voimakkaasti. Makrovakausvälineet vaikuttaisivat lähinnä asuntovelkaan pääkaupunkiseudulla, mutta eivät tarjoa ratkaisuja kulutusluottojen aiheuttamiin ongelmiin. Niiden osalta ratkaisuja tulisi etsiä esimerkiksi mainontaan kohdistuvista rajoituksista.
Suomalaisten kotitalouksien velan kasvuun viimeisen 20 vuoden aikana ovat vaikuttaneet asuntovelan voimakas kasvu sekä lisääntynyt taloyhtiölainojen käyttö uudisrakentamisessa. Myös kulutusluottojen käyttö on lisännyt velkaantumista sekä vaikuttanut voimakkaasti maksuhäiriöisyyden lisääntymiseen. Kasvavalla velkaantumisella on negatiivinen vaikutus sekä makrotalouden vakauteen, että ylivelkaantumisesta kärsivien kotitalouksien omaan hyvinvointiin. Maksuhäiriöiden kasvu ei ehkä luo suurta riskiä makrovakaudelle, mutta siitä aiheutuu muita yhteiskunnallisia kustannuksia.
Kaavaillulla tasolla makrovakausvälineillä ei oletettavasti ole kovin suurta velkaantumista rajoittavaa vaikutusta, eikä siten myöskään kovin suuria sosioekonomisia vaikutuksia. Velkaantumisen kasvun hillitseminen saattaa olla poliittisesti helpompi vaihtoehto kuin velkaantumisen voimakas rajoittaminen nykyiseltä tasolta. Makrovakausvälineet, kuten velkakatto kuitenkin suojaavat nopeaa velkaantumisen kasvua vastaan tilanteessa, jossa omaisuushinnat nousevat voimakkaasti. Makrovakausvälineet vaikuttaisivat lähinnä asuntovelkaan pääkaupunkiseudulla, mutta eivät tarjoa ratkaisuja kulutusluottojen aiheuttamiin ongelmiin. Niiden osalta ratkaisuja tulisi etsiä esimerkiksi mainontaan kohdistuvista rajoituksista.