”Teimme sen, mitä odotettiin” : Suomen EU-toimijuuden mediakuvan tarkastelua puheenjohtajakaudella 2019
Korpinen, Ella (2021-05-28)
”Teimme sen, mitä odotettiin” : Suomen EU-toimijuuden mediakuvan tarkastelua puheenjohtajakaudella 2019
(28.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061537242
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061537242
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan Suomen EU-toimijuuden mediakuvaa diskurssianalyyttisen näkökulman kautta. Aikarajaus sijoittuu vuoden 2019 heinä-joulukuuhun, jolloin Suomi toimi Euroopan unionin puheenjohtajamaana. Aineisto koostuu Helsingin Sanomien, Turun Sanomien sekä Maaseudun Tulevaisuuden yhteensä 60:stä kirjoituksesta. Kirjoituksiin on sisältynyt pääkirjoituksia, uutisia, muita kirjoituksia sekä mielipidekirjoituksia.
Työssäni tutkin sitä, minkälainen toimija Suomi on Euroopan unionissa puheenjohtajakaudella 2019 sanomalehtien kirjoituksien perusteella ollut, ja millä retorisilla keinoilla kuvaa Suomen EU-toimijuudesta sanomalehdissä rakennetaan. Piilevänä tutkimuskysymyksenä tarkastellaan lisäksi sitä, löytyykö Suomen toimijuuden esittämisessä eroja kolmen tarkasteltavan lehden välillä.
Diskurssianalyysin tuloksena aineistosta muodostui viisi erilaista diskurssia, jotka olivat Suomi vahvana johtajana, Suomi osaavana edelläkävijänä, Suomi ratkaisukeskeisenä kompromissinhakijana, Suomi yrittävänä sekä Suomi pienenä altavastaajana. Vahvimman painotuksen sai osaavan edelläkävijän diskurssi, kun taas kompromissinhakijan diskurssi toistui aineistossa muihin diskursseihin verrattuna harvimmin.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että Suomen EU-toimijuus näyttäytyi kolmen sanomalehden kirjoituksissa pääsääntöisesti positiivisessa valossa. Toimijuuden kuvaa rakennettiin vahvasti retorisia keinoja, kuten positiivisia mielleyhtymiä sisältäviä sanoja käyttäen. Kolmesta lehdestä positiivisimmin toimijuuden kuvasi Helsingin Sanomat. Vaikka eroja diskurssien kesken oli, pääasiallisesti Suomen toimijuus näyttäytyi kirjoituksissa hyvänä ja osallistuvana. Ajoittaiset haasteet tiedostettiin, mutta Suomen koettiin suoriutuneen vaikeuksista huolimatta puheenjohtajuudesta hyvin.
Työssäni tutkin sitä, minkälainen toimija Suomi on Euroopan unionissa puheenjohtajakaudella 2019 sanomalehtien kirjoituksien perusteella ollut, ja millä retorisilla keinoilla kuvaa Suomen EU-toimijuudesta sanomalehdissä rakennetaan. Piilevänä tutkimuskysymyksenä tarkastellaan lisäksi sitä, löytyykö Suomen toimijuuden esittämisessä eroja kolmen tarkasteltavan lehden välillä.
Diskurssianalyysin tuloksena aineistosta muodostui viisi erilaista diskurssia, jotka olivat Suomi vahvana johtajana, Suomi osaavana edelläkävijänä, Suomi ratkaisukeskeisenä kompromissinhakijana, Suomi yrittävänä sekä Suomi pienenä altavastaajana. Vahvimman painotuksen sai osaavan edelläkävijän diskurssi, kun taas kompromissinhakijan diskurssi toistui aineistossa muihin diskursseihin verrattuna harvimmin.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että Suomen EU-toimijuus näyttäytyi kolmen sanomalehden kirjoituksissa pääsääntöisesti positiivisessa valossa. Toimijuuden kuvaa rakennettiin vahvasti retorisia keinoja, kuten positiivisia mielleyhtymiä sisältäviä sanoja käyttäen. Kolmesta lehdestä positiivisimmin toimijuuden kuvasi Helsingin Sanomat. Vaikka eroja diskurssien kesken oli, pääasiallisesti Suomen toimijuus näyttäytyi kirjoituksissa hyvänä ja osallistuvana. Ajoittaiset haasteet tiedostettiin, mutta Suomen koettiin suoriutuneen vaikeuksista huolimatta puheenjohtajuudesta hyvin.