Ympäristötoimet pk-yrityksissä : Mitkä tekijät edistävät ja estävät ympäristöjärjestelmän käyttöönottoa pk-yrityksissä?
Teinilä, Tina (2021-05-17)
Ympäristötoimet pk-yrityksissä : Mitkä tekijät edistävät ja estävät ympäristöjärjestelmän käyttöönottoa pk-yrityksissä?
Teinilä, Tina
(17.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637611
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637611
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aiheena on pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ympäristötietoisuus ja siitä johtuvat yrityksen ympäristövaikutuksia pienentävät teot Suomessa. Tutkimuksessa selvitetään, millaista ympäristötietoa pk-yrityksissä on ja miten ympäristötietoisuus vaikuttaa ympäristötekoihin liiketoiminnassa. Tutkimuksessa kysytään, millaisista ympäristötietoa pk-yrityksessä on ja miten se näkyy käytännössä. Millaisia ympäristöjärjestelmiä pk-yrityksille on ja mihin tarkoitukseen ympäristöjärjestelmää pk-yrityksessä käytetään sekä jos ympäristöjärjestelmä ei ole vielä yrityksen käytössä, millaista tarkoitusta varten se otettaisiin käyttöön.
Tutkimuksen pääaineistona ovat teemahaastattelut (8 kpl). Teemahaastatteluiden analysoinnissa on hyödynnetty fenomenografista analyysiä, jolla on selvitetty haastateltavien käsityksiä yrityksen ympäristövaikutuksista, ympäristöjärjestelmistä ja niiden vaikutuksista yrityksen liiketoimintaan. Analyysistä muodostui kolme ympäristötietoisuuden kategoriaa, joista voi havaita miksi ympäristöjärjestelmä on käytössä tai millä syillä se otettaisiin käyttöön. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä on tiedon polku kansainvälisiltä kentiltä pk-yritykseen ja ympäristötietoisuuden suhde ympäristötekoihin sekä pk-yrityksille soveltuvat ympäristöjärjestelmät.
Tutkimustulokseksi pk-yrityksistä muodostui kolme ympäristötietoisuuden kategoriaa. ”Ympäristövastuulliset” –kategoriassa ympäristöasiat ohjaavat liiketoimintaa ja sidosryhmien kanssa keskustellaan aktiivisesti. Ympäristöjärjestelmä on otettu tai otettaisiin käyttöön viestinnällisistä ja yrityksen toiminnan kehittämisen syistä. ”Ympäristövastuusta kiinnostuneet” –kategoriassa ympäristöasioita pohditaan paljon liiketoiminnassa ja sidosryhmien kanssa keskustellaan jonkin verran. Ympäristöjärjestelmä otettaisiin käyttöön viestinnällisistä syistä. ”Omaan toimintaan keskittyvät” –kategoriassa ympäristötietoisuus on arkikokemuksesta spontaanisti muodostettua ja sidosryhmien kanssa keskusteluun ei olla vielä löydetty keinoja. Ympäristöjärjestelmä otettaisiin käyttöön, mikäli se olisi riittävän yksinkertainen ja sitä käytettäisiin viestinnällisiin tarkoituksiin.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että virallisen ympäristötiedon saaminen yhdestä lähteestä olisi hyödyksi pk-yrityksille. Pk-yrityksessä tehdään sitä enemmän ympäristötekoja, mitä enemmän niissä on ympäristötietoisuutta. Ympäristöjärjestelmä otetaan tai otettaisiin yritykseen viitekehykseksi yrityksen toiminnan kehittämiseen ja sidosryhmäviestintää varten.
Tutkimuksen pääaineistona ovat teemahaastattelut (8 kpl). Teemahaastatteluiden analysoinnissa on hyödynnetty fenomenografista analyysiä, jolla on selvitetty haastateltavien käsityksiä yrityksen ympäristövaikutuksista, ympäristöjärjestelmistä ja niiden vaikutuksista yrityksen liiketoimintaan. Analyysistä muodostui kolme ympäristötietoisuuden kategoriaa, joista voi havaita miksi ympäristöjärjestelmä on käytössä tai millä syillä se otettaisiin käyttöön. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä on tiedon polku kansainvälisiltä kentiltä pk-yritykseen ja ympäristötietoisuuden suhde ympäristötekoihin sekä pk-yrityksille soveltuvat ympäristöjärjestelmät.
Tutkimustulokseksi pk-yrityksistä muodostui kolme ympäristötietoisuuden kategoriaa. ”Ympäristövastuulliset” –kategoriassa ympäristöasiat ohjaavat liiketoimintaa ja sidosryhmien kanssa keskustellaan aktiivisesti. Ympäristöjärjestelmä on otettu tai otettaisiin käyttöön viestinnällisistä ja yrityksen toiminnan kehittämisen syistä. ”Ympäristövastuusta kiinnostuneet” –kategoriassa ympäristöasioita pohditaan paljon liiketoiminnassa ja sidosryhmien kanssa keskustellaan jonkin verran. Ympäristöjärjestelmä otettaisiin käyttöön viestinnällisistä syistä. ”Omaan toimintaan keskittyvät” –kategoriassa ympäristötietoisuus on arkikokemuksesta spontaanisti muodostettua ja sidosryhmien kanssa keskusteluun ei olla vielä löydetty keinoja. Ympäristöjärjestelmä otettaisiin käyttöön, mikäli se olisi riittävän yksinkertainen ja sitä käytettäisiin viestinnällisiin tarkoituksiin.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että virallisen ympäristötiedon saaminen yhdestä lähteestä olisi hyödyksi pk-yrityksille. Pk-yrityksessä tehdään sitä enemmän ympäristötekoja, mitä enemmän niissä on ympäristötietoisuutta. Ympäristöjärjestelmä otetaan tai otettaisiin yritykseen viitekehykseksi yrityksen toiminnan kehittämiseen ja sidosryhmäviestintää varten.