Ulkomaisista sijoitusvakuutuksista verotusta varten tarvittavat tiedot
Kontu, Solja (2021-05-25)
Ulkomaisista sijoitusvakuutuksista verotusta varten tarvittavat tiedot
(25.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637953
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637953
Tiivistelmä
Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää ulkomaisten sijoitusvakuutusten tietojensaannin ongelmakohtia ja tuottaa tietoa siitä, miten Verohallinnon tietojensaantia ja saatujen tietojen hyödyntämistä ulkomaisten sijoitusvakuutusten osalta voidaan kehittää.
Veropohjan tiivistäminen on otettu veropolitiikkaa ohjaavaksi periaatteeksi niin EU:ssa, kuin meillä Suomessa. Suomen veropohja vuotaa muun muassa liikkuvien pääomien osalta. Tähän kytkeytyviä ilmiöitä ovat kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvä veronkierto ja harmaa talous. Harmaan talouden torjumista varten on olemassa tärkeä työkalu, tutkimuksen kimmokkeenakin toiminut, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma. Tässä tutkimuksessa esitetyillä näkökulmilla onkin pyritty vastaamaan kyseisen toimenpideohjelman hankkeeseen Verohallinnon tiedonsaannin parantamisesta ulkomaisten sijoitusvakuutusten osalta.
Tutkimuksessa käytetään rinnakkain kahta erilaista menetelmää: oikeusdogmaattista ja oikeuspoliittista. Tutkimuksessa hyödynnetään myös de lege ferenda -lähestymistapaa, jonka avulla pyritään löytämään tietojensaannin oikeudelliset tavoitteet ja tulevan lainsäädännön mahdolliset ratkaisut. Esitetyt ratkaisut pohjautuvat tutkimusta varten tehdyn teemahaastattelun tuloksiin, sekä kirjoittajan tutkimuksen myötä muodostuneisiin näkemyksiin.
Tutkimuksen hypoteesi tietojen niukkuudesta osoittautui paikkansapitäväksi lykkääntymisetua rajoittavan tuloverolain 35 §:n ja vakuutuksen sivuuttamista koskevan tuloverolain 35 b §:n osalta. Näiden osalta ratkaisuiksi ehdotetaan muun muassa verovelvollisen ja sivullisen tiedonantovelvollisuuden laajentamista. Tutkimuksessa ulkomaisten sijoitusvakuutusten keskeiseksi ongelmaksi paljastuivat kuitenkin haasteet olemassa olevan tiedon hyödyntämisessä. Tiedon vertailukohdalla, valvontaresursseilla ja tiedon hyödyntämiseen käytettävissä olevalla ajalla arvioidaan olevan merkitystä tietojen tehokkaan hyödyntämisen kannalta. Harmaan talouden kannalta keskeinen verovelvollisten toimintaan vaikuttava tekijä on erilaisten toimien pelotevaikutus. Tutkimuksessa onkin käsitelty myös verotuksen sanktiojärjestelmän ja verotietojen julkisuuden vaikutuksia harmaan talouden houkuttelevuuteen.
Veropohjan tiivistäminen on otettu veropolitiikkaa ohjaavaksi periaatteeksi niin EU:ssa, kuin meillä Suomessa. Suomen veropohja vuotaa muun muassa liikkuvien pääomien osalta. Tähän kytkeytyviä ilmiöitä ovat kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvä veronkierto ja harmaa talous. Harmaan talouden torjumista varten on olemassa tärkeä työkalu, tutkimuksen kimmokkeenakin toiminut, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma. Tässä tutkimuksessa esitetyillä näkökulmilla onkin pyritty vastaamaan kyseisen toimenpideohjelman hankkeeseen Verohallinnon tiedonsaannin parantamisesta ulkomaisten sijoitusvakuutusten osalta.
Tutkimuksessa käytetään rinnakkain kahta erilaista menetelmää: oikeusdogmaattista ja oikeuspoliittista. Tutkimuksessa hyödynnetään myös de lege ferenda -lähestymistapaa, jonka avulla pyritään löytämään tietojensaannin oikeudelliset tavoitteet ja tulevan lainsäädännön mahdolliset ratkaisut. Esitetyt ratkaisut pohjautuvat tutkimusta varten tehdyn teemahaastattelun tuloksiin, sekä kirjoittajan tutkimuksen myötä muodostuneisiin näkemyksiin.
Tutkimuksen hypoteesi tietojen niukkuudesta osoittautui paikkansapitäväksi lykkääntymisetua rajoittavan tuloverolain 35 §:n ja vakuutuksen sivuuttamista koskevan tuloverolain 35 b §:n osalta. Näiden osalta ratkaisuiksi ehdotetaan muun muassa verovelvollisen ja sivullisen tiedonantovelvollisuuden laajentamista. Tutkimuksessa ulkomaisten sijoitusvakuutusten keskeiseksi ongelmaksi paljastuivat kuitenkin haasteet olemassa olevan tiedon hyödyntämisessä. Tiedon vertailukohdalla, valvontaresursseilla ja tiedon hyödyntämiseen käytettävissä olevalla ajalla arvioidaan olevan merkitystä tietojen tehokkaan hyödyntämisen kannalta. Harmaan talouden kannalta keskeinen verovelvollisten toimintaan vaikuttava tekijä on erilaisten toimien pelotevaikutus. Tutkimuksessa onkin käsitelty myös verotuksen sanktiojärjestelmän ja verotietojen julkisuuden vaikutuksia harmaan talouden houkuttelevuuteen.