Ulkomaisen avainhenkilön lähdeverotus : Suomen avainhenkilöverotuksen tarkoitus ja sääntelyn toteutuminen
Virtanen, Petteri (2021-06-01)
Ulkomaisen avainhenkilön lähdeverotus : Suomen avainhenkilöverotuksen tarkoitus ja sääntelyn toteutuminen
(01.06.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637934
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637934
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotuksesta annetun lain (avainhenkilöverolaki) mukaista verotusmenettelyä, jota nimitetään oikeuskirjallisuudessa ja verotuskäytännössä avainhenkilöverotukseksi. Avainhenkilöverotusta koskeva laki on astunut voimaan 1.1.1996 aluksi väliaikaisena lakina, mutta sääntely vakinaistettiin 1.1.2020 alkaen. Samalla avainhenkilöverolain mukaista lähdeveroprosenttia laskettiin aiemmasta 35 prosentista 32 prosenttiin.
Tutkielmassa käsiteltävä avainhenkilöverotus on ulkomaisille henkilöille suunnattu verohuojennus, jonka sääntelyn piiriin voi päästä avainhenkilöverolain soveltamisedellytykset täyttävä erityisasiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä työskentelevä henkilö tai ulkomainen tutkija tai korkeakoulun opettaja. Avainhenkilöverolain tarkoituksena on ollut edistää ulkomaisen erityisasiantuntijuuden saamista Suomeen kevennetyn verotuksen keinoin. Samoin lain esitöiden mukaisesti lain säätämisen tarkoituksena on ollut edistää ulkomaisten investointien saamista Suomeen.
Avainhenkilöverolain mukainen ulkomailta tulevalle palkansaajalle suunnattu erityisverotus on poikkeus Suomessa yleisesti verovelvollisten henkilöiden progressiiviseen verotukseen. Käytännössä kevennetty verotus toteutetaan siten, että progressiivisen verotuksen sijaan sääntelyn soveltamisedellytykset täyttävän henkilön palkkatuloa luontoisetuineen verotetaan kiinteällä 32 prosentin lopullisella lähdeverokannalla.
Tutkielmassa selvitetään, miten Suomessa kevennetään ulkomailta tulevan avainhenkilön verotusta, miten sovellettava avainhenkilöverolaki on muodostunut sekä onko nykyinen avainhenkilöverolaki ja sen mukainen tapa keventää ulkomailta tulevan palkansaajan verotusta nykyisessä muodossaan lainsäädännöllinen väline sääntelyn tavoitteen toteuttamiseen.
Tutkielmassa esitettävä avainhenkilöverolainsäädännön saama kritiikki sekä lainsäädännön seikkaperäinen tarkastelu osoittaa, että suomalaisessa avainhenkilöverotuksessa on ongelmakohtia, minkä vuoksi avainhenkilöverolakia voisi kehittää huomioiden, että sääntelyn tarkoituksena on edistää ulkomaisen erityisasiantuntijuuden saamista Suomeen. Tutkielmassa todetaan, että nykymuodossaan avainhenkilöverolaki ei ole käytännön toteutuksessaan tehokas menetelmä ulkomailta saapuvan palkansaajan verotuksen keventämiseen.
Tutkielmassa käsiteltävä avainhenkilöverotus on ulkomaisille henkilöille suunnattu verohuojennus, jonka sääntelyn piiriin voi päästä avainhenkilöverolain soveltamisedellytykset täyttävä erityisasiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä työskentelevä henkilö tai ulkomainen tutkija tai korkeakoulun opettaja. Avainhenkilöverolain tarkoituksena on ollut edistää ulkomaisen erityisasiantuntijuuden saamista Suomeen kevennetyn verotuksen keinoin. Samoin lain esitöiden mukaisesti lain säätämisen tarkoituksena on ollut edistää ulkomaisten investointien saamista Suomeen.
Avainhenkilöverolain mukainen ulkomailta tulevalle palkansaajalle suunnattu erityisverotus on poikkeus Suomessa yleisesti verovelvollisten henkilöiden progressiiviseen verotukseen. Käytännössä kevennetty verotus toteutetaan siten, että progressiivisen verotuksen sijaan sääntelyn soveltamisedellytykset täyttävän henkilön palkkatuloa luontoisetuineen verotetaan kiinteällä 32 prosentin lopullisella lähdeverokannalla.
Tutkielmassa selvitetään, miten Suomessa kevennetään ulkomailta tulevan avainhenkilön verotusta, miten sovellettava avainhenkilöverolaki on muodostunut sekä onko nykyinen avainhenkilöverolaki ja sen mukainen tapa keventää ulkomailta tulevan palkansaajan verotusta nykyisessä muodossaan lainsäädännöllinen väline sääntelyn tavoitteen toteuttamiseen.
Tutkielmassa esitettävä avainhenkilöverolainsäädännön saama kritiikki sekä lainsäädännön seikkaperäinen tarkastelu osoittaa, että suomalaisessa avainhenkilöverotuksessa on ongelmakohtia, minkä vuoksi avainhenkilöverolakia voisi kehittää huomioiden, että sääntelyn tarkoituksena on edistää ulkomaisen erityisasiantuntijuuden saamista Suomeen. Tutkielmassa todetaan, että nykymuodossaan avainhenkilöverolaki ei ole käytännön toteutuksessaan tehokas menetelmä ulkomailta saapuvan palkansaajan verotuksen keventämiseen.