Euroopan keskuspankin ennakoivan viestinnän vaikutus eurooppalaisten yritysten luottokelpoisuuteen
Kuismanen, Viivi (2021-06-09)
Euroopan keskuspankin ennakoivan viestinnän vaikutus eurooppalaisten yritysten luottokelpoisuuteen
(09.06.2021)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637649
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637649
Tiivistelmä
Keskuspankkien toimet ovat olleet viimeisten vuosien aikana runsaasti esillä ja rahapolitiikka on saavuttanut suuren roolin taloudessa. Epätavanomainen rahapolitiikka ja arvopaperien ostot ovat olleet keskeinen talouden tilaan vaikuttamisen keino, eikä rahapolitiikan kehityssuunta ole viime aikoina muuttunut etenkään koronakriisin aiheuttaman taloudellisen uhan myötä. Euroopan keskuspankki (EKP) käynnisti uuden hätärahoitusohjelman PEPP (Pandemic Emergency Programme) vuonna 2020, jonka tavoitteena on ollut säilyttää rahoitusolot hyvinä euroalueella. Keskuspankkien epätavanomaisen rahapolitiikan ja tarkemmin ennakoiva viestinnän vaikutuksia on tutkittu viimeisimpien vuosien aikana runsaasti ja ennakoivan viestinnän on havaittu parantava yritysten toimintaedellytyksiä niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Tämän tutkimuksen tarkoitus on jatkaa edellä mainittua tutkimussuuntaa ja keskittyä tarkastelemaan EKP:n harjoittaman PEPP-ohjelmaan liittyvän kriisiviestinnän vaikutuksia yritysten luottokelpoisuuteen.
Tutkielmassa käydään läpi lyhyesti EKP:n tavanomaisen rahapolitiikan periaatteet, jonka jälkeen perehdytään tarkemmin epätavanomaiseen rahapolitiikkaan. Epätavanomaista rahapolitiikkaa tarkastellaan niin kirjallisuuskatsauksen kuin aihealueesta löytyvän tutkimustiedon avulla. Ennakoiva viestinnän vaikutuksia eurooppalaisten yritysten luottokelpoisuuteen tarkastellaan käyttäen luottoriskin mittarina CDS-indeksiä ja tutkimusmenetelmäksi on valittu tapahtumatutkimus. Tapahtumatutkimuksen avulla tutkimuksessa on tarkoituksena löytää epänormaaleja tuottoja. Epänormaalien tuottojen tilastollista merkitsevyyttä arvioidaan käyttäen t-testiä.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että EKP:n ennakoivan viestinnän ei todeta vaikuttavan tilastollisesti merkitsevästi valittuina tapahtumapäivinä. Tulokset osoittavat, että valittujen tapahtumapäivien ympärillä tuotot vaihtelevat runsaasti. Tuloksista ei voida siten vetää yksiselitteisesti johtopäätöstä, että ennakoiva viestintä laskee CDS-sopimusten hintoja. Ennakoivan viestinnän havaitaan vaikuttavan merkittävimmin valituista tapahtumapäivistä ensimmäisen kohdalla. Vähenevän vaikutuksen voidaan arvioida johtuneen koronavirusepidemian aiheuttaman markkinahäiriön pienentymisestä ajan kuluessa.
Tutkielmassa käydään läpi lyhyesti EKP:n tavanomaisen rahapolitiikan periaatteet, jonka jälkeen perehdytään tarkemmin epätavanomaiseen rahapolitiikkaan. Epätavanomaista rahapolitiikkaa tarkastellaan niin kirjallisuuskatsauksen kuin aihealueesta löytyvän tutkimustiedon avulla. Ennakoiva viestinnän vaikutuksia eurooppalaisten yritysten luottokelpoisuuteen tarkastellaan käyttäen luottoriskin mittarina CDS-indeksiä ja tutkimusmenetelmäksi on valittu tapahtumatutkimus. Tapahtumatutkimuksen avulla tutkimuksessa on tarkoituksena löytää epänormaaleja tuottoja. Epänormaalien tuottojen tilastollista merkitsevyyttä arvioidaan käyttäen t-testiä.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että EKP:n ennakoivan viestinnän ei todeta vaikuttavan tilastollisesti merkitsevästi valittuina tapahtumapäivinä. Tulokset osoittavat, että valittujen tapahtumapäivien ympärillä tuotot vaihtelevat runsaasti. Tuloksista ei voida siten vetää yksiselitteisesti johtopäätöstä, että ennakoiva viestintä laskee CDS-sopimusten hintoja. Ennakoivan viestinnän havaitaan vaikuttavan merkittävimmin valituista tapahtumapäivistä ensimmäisen kohdalla. Vähenevän vaikutuksen voidaan arvioida johtuneen koronavirusepidemian aiheuttaman markkinahäiriön pienentymisestä ajan kuluessa.