Työttömyysturva korona pandemian aikana
Vilo, Hertta (2021-06-09)
Työttömyysturva korona pandemian aikana
(09.06.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637623
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637623
Tiivistelmä
Työmarkkinoiden toimintaa säätelee julkiset instituutiot. Työmarkkinat voidaan jakaa kolmeen lohkoon työlainsäädäntö, työttömyysturva ja työvoimapolitiikka. Tämä tutkielma keskittyy työttömyysturvan toimintaan. Suomen työttömyysturva on kaksijakoinen. Se koostuu perusturvasta ja vakuutusperiaatteella toimivasta ansioturvasta. Ansioturva on jokaiselle palkansaajalle vapaaehtoinen ja työttömyysturvavakuutuksen piiriin pääsee työttömyyskassaan liittymällä. Työttömyysturvalaissa säädetään ehdot työttömyysetuuden saamiselle. Kaksi pääehtoa on jäsenyys- ja työssäoloehto. Jäsenyysehto täyttyy, kun henkilön on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa. Työssäoloehto täyttyy, kun jäsen on tehnyt töitä jäsenyysajalla 26 viikkoa, josta työtunteja on vähintään 18 tuntua per viikko. Korona pandemia sai aikaan valtavan jäsenpiikin työttömyyskassoissa alkuvuodesta 2020. Pandemian johdosta ihmisiä lomautettiin isoissa määrin ja monelle tuli eteen työttömyysuhka. Pandemian vuoksi myös työttömyysturvalakiin tehtiin lyhytkestoisia muutoksia. Nämä helpotukset pyrkivät edesauttamaan ihmisiä pääsemään nopeammin ansiosidonnaisen päivärahan piiriin.
Suomessa työttömyysvakuutusmaksu on pakollinen, mutta työttömyyskassaan kuuluminen vapaaehtoista. Työttömyyskassan ulkopuolella olevat tai työttömyyskassan jäsenet, jotka eivät täytä yllä mainittuja ehtoja, hakevat peruspäivärahaa Kansaneläkelaitokselta. Perusturvaan kuuluva peruspäiväraha on kaikille samansuuruinen. Korona pandemian johdosta työttömien työnhakijoiden määrä moninkertaistui ja ihmiset hakivat suurissa määrin työttömyyspäivärahaa. Ihmisten halu päästä ansiosidonnaisen päivärahan piiriin, näkyi suurena jäsenpiikkinä työttömyyskassassa. Mielenkiinto tutkimuksen toteuttamiseen syntyi vertailemalla työttömyyspäivärahan maksun toteutumista ja jäsenten liittymisajankohdan välistä yhteyttä.
Tässä tutkielmassa selvittämään ansiopäivärahan maksun toteutumisen todennäköisyyksiä. Vertailun kohteena on jäsenen liittymisajankohta. Aineisto on jaettu jäsenen liittymispäivän mukaan kahteen luokkaan, ennen pandemiaa liittyneet ja pandemian aikana liittyneet. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle oletuksesta, että pandemian aikana liittyneet olivat myös suuremmalla todennäköisyydellä päivärahan saajina kuin ennen pandemiaa liittyneet.
Tutkielmassa selvitetään liittymisajankohdan ja mahdollisen maksun saamisen yhteyttä. Aineistoa mallinnetaan kahden eri regressioanalyysin avulla. Lineaarinen regressioanalyysi kertoo muuttujien välisestä yhteydestä ja logistinen regressioanalyysi kertoo selitettävän muuttujan tapahtumisen todennäköisyydestä. Aineistossa niin selitettävä kuin selittävä muuttuja ovat kategorisia ja kaksiluokkaisia. Sen vuoksi logistinen regressioanalyysi sopii aineiston mallinnukseen.
Suomessa työttömyysvakuutusmaksu on pakollinen, mutta työttömyyskassaan kuuluminen vapaaehtoista. Työttömyyskassan ulkopuolella olevat tai työttömyyskassan jäsenet, jotka eivät täytä yllä mainittuja ehtoja, hakevat peruspäivärahaa Kansaneläkelaitokselta. Perusturvaan kuuluva peruspäiväraha on kaikille samansuuruinen. Korona pandemian johdosta työttömien työnhakijoiden määrä moninkertaistui ja ihmiset hakivat suurissa määrin työttömyyspäivärahaa. Ihmisten halu päästä ansiosidonnaisen päivärahan piiriin, näkyi suurena jäsenpiikkinä työttömyyskassassa. Mielenkiinto tutkimuksen toteuttamiseen syntyi vertailemalla työttömyyspäivärahan maksun toteutumista ja jäsenten liittymisajankohdan välistä yhteyttä.
Tässä tutkielmassa selvittämään ansiopäivärahan maksun toteutumisen todennäköisyyksiä. Vertailun kohteena on jäsenen liittymisajankohta. Aineisto on jaettu jäsenen liittymispäivän mukaan kahteen luokkaan, ennen pandemiaa liittyneet ja pandemian aikana liittyneet. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle oletuksesta, että pandemian aikana liittyneet olivat myös suuremmalla todennäköisyydellä päivärahan saajina kuin ennen pandemiaa liittyneet.
Tutkielmassa selvitetään liittymisajankohdan ja mahdollisen maksun saamisen yhteyttä. Aineistoa mallinnetaan kahden eri regressioanalyysin avulla. Lineaarinen regressioanalyysi kertoo muuttujien välisestä yhteydestä ja logistinen regressioanalyysi kertoo selitettävän muuttujan tapahtumisen todennäköisyydestä. Aineistossa niin selitettävä kuin selittävä muuttuja ovat kategorisia ja kaksiluokkaisia. Sen vuoksi logistinen regressioanalyysi sopii aineiston mallinnukseen.