"Läskinlappaaja-cowboy ratsastaa pinkkipistelouksulla auringonlaskuun" : Nimien kääntäminen neljän Roald Dahlin lastenkirjan ranskannoksissa ja suomennoksissa
Lindberg, Maria (2021-05-31)
"Läskinlappaaja-cowboy ratsastaa pinkkipistelouksulla auringonlaskuun" : Nimien kääntäminen neljän Roald Dahlin lastenkirjan ranskannoksissa ja suomennoksissa
Lindberg, Maria
(31.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061738505
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061738505
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen sitä, millä tavalla neljässä Roald Dahlin lastenkirjassa esiintyvät nimet on käännetty suomeksi ja ranskaksi. Romaanit, jotka tutkimukseen olen valinnut ovat Matilda, James and the Giant Peach, The BFG ja Charlie and The Chocolate Factory. Olen valinnut tutkimukseeni näiden teosten suomennokset ja ranskannokset. Teoksissa esiintyvä nimistö on abstraktia ja nimistä monet ovat Roald Dahlin itse keksimiä, minkä vuoksi tämän tutkimuksen motiivina on tarkastella sitä, millä tavalla nimistö, jolle ei löydy suoria käännösvastineita, on käännetty. Tutkimusmetodini on vertaileva käännösanalyysi.
Aineistoni on laaja; se koostuu mainitsemistani neljästä Roald Dahlin romaanista ja niissä esiintyvistä nimistä, joista tutkimusaineistossa on 358 kappaletta. Taustakirjallisuutena on Roald Dahlia käsittelevää elämäkertakirjallisuutta, sekä nimiin ja nimien tutkimiseen ja kääntämiseen liittyvää kirjallisuutta. Vertailevan käännösanalyysin pohjana käytän Agafonovin (2016) ja Bertrand-Meyerin (2013) esittämiä etunimien käännösstrategioita.
Tutkimuskysymykseni on , minkälaisia käännösratkaisuja suomentajat ja ranskantajat ovat tehneet kääntäessään nimiä. Analyysini perusteella suomentajat ja ranskantajat ovat käyttäneet strategioina poistoa, korvaamista, käännöslainaa, foneettisesti lähdekielistä nimeä vastaavaa käännöstä sekä konnotaation tasolla kääntämistä.
Pro gradu- tutkielmani tutkimusvaiheen toteutin analysoimalla jokaisen tutkimukseen valitsemani nimen suomennokseen tai ranskannokseen käytettyä käännösstrategiaa ja pyrkimällä perustelemaan semanttisin keinoin sekä aineiston joidenkin kääntäjien haastattelujen avulla sen, miksi kutakin käännösstrategiaa on käytetty. Apuna minun oli mahdollista käyttää suomentajista kolmen haastatteluja. Tutkimukseni toteutukseen kuului myös suomennoksista ja ranskannoksista saamieni tulosten keskinäinen vertaileminen..
Keskeisimmät johtopäätökseni olivat, että aineistooni kuuluvien teosten suomentajat ja ranskantajat ovat kääntäneet teoksissa esiintyviä nimiä tiettyjen käännösstrategioiden puitteissa, mutta kuitenkin luovasti, sillä kuten voi todeta, luovuus ei aina tarkoita sitä, että toimisi ainoastaan mielikuvituksen varassa. Toinen keskeinen johtopäätökseni on se, että suomentajat ja ranskantajat ovat tehneet teoksissa esiintyviä nimiä kääntäessään keskenään samanlaisia ratkaisuja sekä huomioineet kulttuurisen kontekstin nimiä kääntäessään.
Aineistoni on laaja; se koostuu mainitsemistani neljästä Roald Dahlin romaanista ja niissä esiintyvistä nimistä, joista tutkimusaineistossa on 358 kappaletta. Taustakirjallisuutena on Roald Dahlia käsittelevää elämäkertakirjallisuutta, sekä nimiin ja nimien tutkimiseen ja kääntämiseen liittyvää kirjallisuutta. Vertailevan käännösanalyysin pohjana käytän Agafonovin (2016) ja Bertrand-Meyerin (2013) esittämiä etunimien käännösstrategioita.
Tutkimuskysymykseni on , minkälaisia käännösratkaisuja suomentajat ja ranskantajat ovat tehneet kääntäessään nimiä. Analyysini perusteella suomentajat ja ranskantajat ovat käyttäneet strategioina poistoa, korvaamista, käännöslainaa, foneettisesti lähdekielistä nimeä vastaavaa käännöstä sekä konnotaation tasolla kääntämistä.
Pro gradu- tutkielmani tutkimusvaiheen toteutin analysoimalla jokaisen tutkimukseen valitsemani nimen suomennokseen tai ranskannokseen käytettyä käännösstrategiaa ja pyrkimällä perustelemaan semanttisin keinoin sekä aineiston joidenkin kääntäjien haastattelujen avulla sen, miksi kutakin käännösstrategiaa on käytetty. Apuna minun oli mahdollista käyttää suomentajista kolmen haastatteluja. Tutkimukseni toteutukseen kuului myös suomennoksista ja ranskannoksista saamieni tulosten keskinäinen vertaileminen..
Keskeisimmät johtopäätökseni olivat, että aineistooni kuuluvien teosten suomentajat ja ranskantajat ovat kääntäneet teoksissa esiintyviä nimiä tiettyjen käännösstrategioiden puitteissa, mutta kuitenkin luovasti, sillä kuten voi todeta, luovuus ei aina tarkoita sitä, että toimisi ainoastaan mielikuvituksen varassa. Toinen keskeinen johtopäätökseni on se, että suomentajat ja ranskantajat ovat tehneet teoksissa esiintyviä nimiä kääntäessään keskenään samanlaisia ratkaisuja sekä huomioineet kulttuurisen kontekstin nimiä kääntäessään.