Perhekuntoutuksen vaikuttavuus asiakasasiakirjojen valossa : vaikuttavat tekijät ja vaikuttavuuden todentuminen
Alin, Jaana (2021-06-09)
Perhekuntoutuksen vaikuttavuus asiakasasiakirjojen valossa : vaikuttavat tekijät ja vaikuttavuuden todentuminen
(09.06.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062139121
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062139121
Tiivistelmä
Tutkin vähän tutkittua lastensuojelun perhekuntoutuksen vaikuttavuutta perhekuntoutuksessa olleille lapsiperheille. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: Mistä tekijöistä laitoskuntoutuksen vaikuttavuus muodostuu asiakasasiakirjojen perustella? Minkälaisia vaikutuksia perhekuntoutuksella on asiakasasiakirjojen perusteella? Tutkimuksen kohteena on lastensuojeluyksikössä toteutunut perhekuntoutus. Tutkimus linkittyy osaksi lastensuojelun vaikuttavuustutkimusta.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on vaikuttavuus, vaikuttavuus sosiaalityössä ja vaikuttavuus lastensuojelutyössä. Tarkastelen vaikuttavuutta asiakasvaikutusten ja vaikuttavuuden tietämisen tasojen kautta. Näitä vaikuttavuuden tietämisen tasoja ovat asiakas- tai tapauskohtainen vaikuttavuus, palvelujen vaikuttavuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja arviointitiedon hyödyntäminen. Aineiston olen analysoinut aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistona ovat kuuden asiakasperheen kuntoutuksen ajalta laaditut asiakasasiakirjat. Asiakasasiakirjoja ovat sosiaalityöntekijän päätösasiakirjat, asiakaskertomukset, - suunnitelmat sekä kuntoutusyksikössä laaditut päivittäiskirjaukset ja lausunnot perhekuntoutuksen päättyessä. Perhekuntoutuksen taustalla ovat perheissä pitkään jatkuneet erilaiset haasteet, ja perhekuntoutusjaksolle asetetut tavoitteet vaihtelevat perheittäin.
Tulosten perusteella perhekuntoutus on vaikuttavaa ja vaikuttavuutta selittävät useat tekijät. Olen jakanut nämä vaikuttavat tekijät kahteen päätekijään. Tekijöihin, jotka liittyvät vanhemmuuteen kuten 1) lähtökohdat kuntoutukseen, 2) läheisten tuki sekä 3) asiakkaan sitoutumiseen ja motivaatioon liittyvät tekijät. Toisena tekijänä kuntoutusyksikön toimintakulttuuriin liittyvät tekijät kuten 1) asiakkaiden yksilöllinen huomiointi, 2) luottamuksellinen yhteistyösuhde sekä 3) työmenetelmät ja työvälineet. Perhekuntoutuksen vaikuttavuus osoittautuu tulosten mukaan seuraavasti1) kasvuolosuhteiden vakautumisena, 2) muutoksena perheenjäsenten käytöksessä ja toiminnassa sekä 3) vanhemmuuden taitojen kehittymisenä. Yhteenvetona voidaan todeta, että perhekuntoutuksen vaikuttavuus rakentuu monista tekijöistä ja perhekuntoutus on vaikuttavaa.
Sosiaalityöntekijät tarvitsevat tutkittua tietoa perhekuntoutuksen vaikuttavuudesta tehdessään parhaita mahdollisia päätöksiä asiakasperheille. Tutkimustuloksia perhekuntoutuksen vaikuttavuuden edellytyksistä voidaan hyödyntää arvioidessa palveluja perheille. Yhtä lailla tärkeää on sosiaalityön profession vahvistamiseksi osoittaa muille toimijoille työmme vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä. Asiakkaalle inhimillisten ja yhteiskunnalle taloudellisten vaikutusten lisäksi hyötyjä sosiaalityölle on sekin, kun vaikuttavuuden arvioinnin tuloksena toimimattomat käytännöt voidaan syrjäyttää ja tilalle kehitetään uusia palvelumuotoja.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on vaikuttavuus, vaikuttavuus sosiaalityössä ja vaikuttavuus lastensuojelutyössä. Tarkastelen vaikuttavuutta asiakasvaikutusten ja vaikuttavuuden tietämisen tasojen kautta. Näitä vaikuttavuuden tietämisen tasoja ovat asiakas- tai tapauskohtainen vaikuttavuus, palvelujen vaikuttavuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja arviointitiedon hyödyntäminen. Aineiston olen analysoinut aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistona ovat kuuden asiakasperheen kuntoutuksen ajalta laaditut asiakasasiakirjat. Asiakasasiakirjoja ovat sosiaalityöntekijän päätösasiakirjat, asiakaskertomukset, - suunnitelmat sekä kuntoutusyksikössä laaditut päivittäiskirjaukset ja lausunnot perhekuntoutuksen päättyessä. Perhekuntoutuksen taustalla ovat perheissä pitkään jatkuneet erilaiset haasteet, ja perhekuntoutusjaksolle asetetut tavoitteet vaihtelevat perheittäin.
Tulosten perusteella perhekuntoutus on vaikuttavaa ja vaikuttavuutta selittävät useat tekijät. Olen jakanut nämä vaikuttavat tekijät kahteen päätekijään. Tekijöihin, jotka liittyvät vanhemmuuteen kuten 1) lähtökohdat kuntoutukseen, 2) läheisten tuki sekä 3) asiakkaan sitoutumiseen ja motivaatioon liittyvät tekijät. Toisena tekijänä kuntoutusyksikön toimintakulttuuriin liittyvät tekijät kuten 1) asiakkaiden yksilöllinen huomiointi, 2) luottamuksellinen yhteistyösuhde sekä 3) työmenetelmät ja työvälineet. Perhekuntoutuksen vaikuttavuus osoittautuu tulosten mukaan seuraavasti1) kasvuolosuhteiden vakautumisena, 2) muutoksena perheenjäsenten käytöksessä ja toiminnassa sekä 3) vanhemmuuden taitojen kehittymisenä. Yhteenvetona voidaan todeta, että perhekuntoutuksen vaikuttavuus rakentuu monista tekijöistä ja perhekuntoutus on vaikuttavaa.
Sosiaalityöntekijät tarvitsevat tutkittua tietoa perhekuntoutuksen vaikuttavuudesta tehdessään parhaita mahdollisia päätöksiä asiakasperheille. Tutkimustuloksia perhekuntoutuksen vaikuttavuuden edellytyksistä voidaan hyödyntää arvioidessa palveluja perheille. Yhtä lailla tärkeää on sosiaalityön profession vahvistamiseksi osoittaa muille toimijoille työmme vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä. Asiakkaalle inhimillisten ja yhteiskunnalle taloudellisten vaikutusten lisäksi hyötyjä sosiaalityölle on sekin, kun vaikuttavuuden arvioinnin tuloksena toimimattomat käytännöt voidaan syrjäyttää ja tilalle kehitetään uusia palvelumuotoja.