Nuorten ilmastoliikehdintä Varsinais-Suomessa
Wirkkala, Heidi (2021-05-26)
Nuorten ilmastoliikehdintä Varsinais-Suomessa
Wirkkala, Heidi
(26.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062139158
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062139158
Tiivistelmä
Vuoden 2018 syksyllä juuri ennen vaaleja nuori ruotsalainen Greta Thunberg aloitti
koululakon ilmaston vuoksi Ruotsin eduskuntatalon edessä. Hänen seuraansa liittyi
muutamia, sitten jo kymmeniä ja pian liike huomattiin niin kotimaisessa kuin
kansainvälisessäkin mediassa. Ympäri maailmaa nuoret alkoivat lakkoilemaan
koulusta joka perjantai ilmastonmuutoksen vuoksi. Vuonna 2019 perjantailakkojen
lisäksi aloitettiin järjestämään kansainvälisiä ilmastolakkoja, jotka ovat keränneet
tuhansia mielenosoittajia.
Tämä tutkimus käsittelee varsinaissuomalaisten nuorten mobilisoitumista
ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Tutkimuskysymykset ovat: Millaista
ilmastoliikehdintää on nähtävissä Varsinais-Suomessa 15-18 -vuotiaiden koululaisten
keskuudessa ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen? Millainen rooli julkisuudella ja
etenkin sosiaalisella medialla on ollut ilmastoliikehdintään? Tutkimus toteutettiin
kyselytutkimuksena varsinaissuomalaisissa kouluissa. Luonteeltaan tutkimus on
kvantitatiivinen ja siinä on käytetty menetelminä logistista regressioanalyysiä sekä
ristiintaulukointia. Lisäksi tukena on käytetty kvalitatiivisista menetelmistä
teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Teoreettisena viitekehyksenä toimivat Sidney Tarrow’n klassiset mobilisaatioteoriat,
sekä Tuomas Ylä-Anttilan julkisuutta koskevat ja Manuel Castellsin sosiaalista
mediaa koskevat mobilisaatioteoriat. Lisäksi tarkastellaan nuorten yhteiskunnallista
osallistumista, etenkin Nuorisobarometreja koskevan tutkimuksen kautta.
Tutkimus osoittaa, että ilmastolakkoihin osallistuneet 15-18 -vuotiaat
varsinaissuomalaiset ovat vähemmistössä, mutta lakkoihin osallistumattomatkin
nuoret kokevat osallistuvansa ilmastoliikehdintään muilla tavoin. Eniten
osallistumiseen ovat vaikuttaneet sosiaalinen media ja muut julkisuudet, sekä toisaalta
osallistumisen kustannukset. Etenkin koulun sijainti on vaikuttanut merkittävästi
todennäköisyyteen osallistua kansainvälisiin ilmastolakkoihin. Sosiaalisen median
puolelta esimerkiksi Instagram ja YouTube ovat olleet nuorille keskeisiä julkisuuden
areenoita. Vaikka nuoret eivät suoraan seuraisikaan aiheeseen liittyvää sisältöä
tarkoituksella, törmäävät he siihen myös tahattomasti.
koululakon ilmaston vuoksi Ruotsin eduskuntatalon edessä. Hänen seuraansa liittyi
muutamia, sitten jo kymmeniä ja pian liike huomattiin niin kotimaisessa kuin
kansainvälisessäkin mediassa. Ympäri maailmaa nuoret alkoivat lakkoilemaan
koulusta joka perjantai ilmastonmuutoksen vuoksi. Vuonna 2019 perjantailakkojen
lisäksi aloitettiin järjestämään kansainvälisiä ilmastolakkoja, jotka ovat keränneet
tuhansia mielenosoittajia.
Tämä tutkimus käsittelee varsinaissuomalaisten nuorten mobilisoitumista
ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Tutkimuskysymykset ovat: Millaista
ilmastoliikehdintää on nähtävissä Varsinais-Suomessa 15-18 -vuotiaiden koululaisten
keskuudessa ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen? Millainen rooli julkisuudella ja
etenkin sosiaalisella medialla on ollut ilmastoliikehdintään? Tutkimus toteutettiin
kyselytutkimuksena varsinaissuomalaisissa kouluissa. Luonteeltaan tutkimus on
kvantitatiivinen ja siinä on käytetty menetelminä logistista regressioanalyysiä sekä
ristiintaulukointia. Lisäksi tukena on käytetty kvalitatiivisista menetelmistä
teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Teoreettisena viitekehyksenä toimivat Sidney Tarrow’n klassiset mobilisaatioteoriat,
sekä Tuomas Ylä-Anttilan julkisuutta koskevat ja Manuel Castellsin sosiaalista
mediaa koskevat mobilisaatioteoriat. Lisäksi tarkastellaan nuorten yhteiskunnallista
osallistumista, etenkin Nuorisobarometreja koskevan tutkimuksen kautta.
Tutkimus osoittaa, että ilmastolakkoihin osallistuneet 15-18 -vuotiaat
varsinaissuomalaiset ovat vähemmistössä, mutta lakkoihin osallistumattomatkin
nuoret kokevat osallistuvansa ilmastoliikehdintään muilla tavoin. Eniten
osallistumiseen ovat vaikuttaneet sosiaalinen media ja muut julkisuudet, sekä toisaalta
osallistumisen kustannukset. Etenkin koulun sijainti on vaikuttanut merkittävästi
todennäköisyyteen osallistua kansainvälisiin ilmastolakkoihin. Sosiaalisen median
puolelta esimerkiksi Instagram ja YouTube ovat olleet nuorille keskeisiä julkisuuden
areenoita. Vaikka nuoret eivät suoraan seuraisikaan aiheeseen liittyvää sisältöä
tarkoituksella, törmäävät he siihen myös tahattomasti.