Nuorten ilmastoliikehdintä Varsinais-Suomessa

Abstract

Vuoden 2018 syksyllä juuri ennen vaaleja nuori ruotsalainen Greta Thunberg aloitti koululakon ilmaston vuoksi Ruotsin eduskuntatalon edessä. Hänen seuraansa liittyi muutamia, sitten jo kymmeniä ja pian liike huomattiin niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin mediassa. Ympäri maailmaa nuoret alkoivat lakkoilemaan koulusta joka perjantai ilmastonmuutoksen vuoksi. Vuonna 2019 perjantailakkojen lisäksi aloitettiin järjestämään kansainvälisiä ilmastolakkoja, jotka ovat keränneet tuhansia mielenosoittajia.

Tämä tutkimus käsittelee varsinaissuomalaisten nuorten mobilisoitumista ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Tutkimuskysymykset ovat: Millaista ilmastoliikehdintää on nähtävissä Varsinais-Suomessa 15-18 -vuotiaiden koululaisten keskuudessa ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen? Millainen rooli julkisuudella ja etenkin sosiaalisella medialla on ollut ilmastoliikehdintään? Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena varsinaissuomalaisissa kouluissa. Luonteeltaan tutkimus on kvantitatiivinen ja siinä on käytetty menetelminä logistista regressioanalyysiä sekä ristiintaulukointia. Lisäksi tukena on käytetty kvalitatiivisista menetelmistä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Teoreettisena viitekehyksenä toimivat Sidney Tarrow’n klassiset mobilisaatioteoriat, sekä Tuomas Ylä-Anttilan julkisuutta koskevat ja Manuel Castellsin sosiaalista mediaa koskevat mobilisaatioteoriat. Lisäksi tarkastellaan nuorten yhteiskunnallista osallistumista, etenkin Nuorisobarometreja koskevan tutkimuksen kautta.

Tutkimus osoittaa, että ilmastolakkoihin osallistuneet 15-18 -vuotiaat varsinaissuomalaiset ovat vähemmistössä, mutta lakkoihin osallistumattomatkin nuoret kokevat osallistuvansa ilmastoliikehdintään muilla tavoin. Eniten osallistumiseen ovat vaikuttaneet sosiaalinen media ja muut julkisuudet, sekä toisaalta osallistumisen kustannukset. Etenkin koulun sijainti on vaikuttanut merkittävästi todennäköisyyteen osallistua kansainvälisiin ilmastolakkoihin. Sosiaalisen median puolelta esimerkiksi Instagram ja YouTube ovat olleet nuorille keskeisiä julkisuuden areenoita. Vaikka nuoret eivät suoraan seuraisikaan aiheeseen liittyvää sisältöä tarkoituksella, törmäävät he siihen myös tahattomasti.