Nuorten yksin asuvien ja lapsettomien pariskuntien asumistuki Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on nuorten yksin asuvien ja lapsettomien pariskuntien asumistuki Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Tutkimuksessa tarkastellaan makrotasolla systemaattisesti tämän hetken asumistukijärjestelmän eroja nuorten näkökulmasta Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Kiinnostuksen kohteena ovat myös erot mikrotasolla. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia eroja asumistuessa on viidessä eri kotitaloudessa ja millainen vaikutus tulotasolla, kotitalouden rakenteella sekä työllisyys tai opiskelustatuksella on asumistukeen. Lisäksi ollaan kiinnostuneita siitä, millainen vaikutus asumistuella on kotitalouksien tulotasoon erilaisissa tilanteissa. Tutkimus on luonteeltaan monimenetelmällinen. Makrotason tarkastelussa käytetään maat rinnakkain asettavaa ja maiden välisiä eroja havainnoivaa vertailevaa analyysiä. Makrotason analyysin aineistona toimii kunkin maan asumistukilaki. Mikrotason analyysissä käytetään malliperhemetodia, jossa aineistona on tutkijan määrittelemät hypoteettiset kotitaloudet. Tutkielmassa havaittiin, että kolmen tarkasteltavan maan välillä on merkittäviä eroja asumistuessa niin makro- kuin mikrotasonkin tarkastelussa. Asumistuen taso, määräytymisperusteet ja tukeen vaikuttavat tekijät vaihtelevat huomattavasti maiden välillä. Suomen asumistukea luonnehtii maltillinen tarveharkintaisuus ja korkea tuen enimmäistaso, Ruotsin tukea korkea tarveharkintaisuus ja matala tuen enimmäistaso ja Tanskan mallia matala tarveharkintaisuus ja matala tuen enimmäistaso. Merkittävimmät erot maiden välillä mikrotason tarkastelussa ovat asumistuen tasossa sekä kotitalouden rakenteessa ja tulojen vaikutuksessa asumistukeen. Ruotsin ja Tanskan asumistuen taso on sekä yksin asuvilla että pariskunnilla sama. Suomessa pariskunnat saavat puolestaan yksin asuvia korkeampaa enimmäisasumistukea. Suomessa ja Ruotsissa asumistuen laskennassa huomioitavat pariskuntien yhteenlasketut tulot voivat olla yksin asuvia korkeammat. Tanskassa puolestaan asumistuen laskennassa hyväksyttävä tulotaso on sama niin pariskunnilla kuin yksinasuvillakin. Kaikissa kolmessa maassa kuitenkin sekä asumistuen taso että asumistuen laskennassa hyväksyttävät enimmäistulot ovat henkilöä kohden laskettuina pariskunnilla merkittävästi yksin asuvia pienemmät. Tutkimuksen tulokset osoittavatkin, että kaikkien kolmen maan asumistuki suosii yksin asuvia.