Lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ja ehkäisytyön kehittäminen
Peltonen, Elina (2021-06-21)
Lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ja ehkäisytyön kehittäminen
(21.06.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062339754
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062339754
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee naisten kokemaa lähisuhdeväkivaltaa painopisteen ollessa sen ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatyön kehittämisessä. Lähisuhdeväkivalta ei ole vain tietyn ihmisryhmän ilmiö, vaan sitä voi tapahtua muun muassa kaikissa yhteiskuntaluokissa ja kaiken ikäisten ihmisten keskuudessa. Lähisuhdeväkivalta on hyvin ajankohtainen ja maailmanlaajuinen ongelma ja aiheesta käydään vilkasta julkista keskustelua. Väkivallan seurauksena uhreille voi koitua merkittäviä fyysisiä ja henkisiä vammoja. Pahimmillaan lähisuhdeväkivalta voi johtaa kuolemaan. Ilmiö on myös yhteiskunnalle taloudellisesti raskas prosessi. Näiden seurausten välttämiseksi ja minimoimiseksi väkivallan ennaltaehkäisy on tärkeää. Sukupuolittunut näkökulma on tärkeä ottaa lähisuhdeväkivallan tarkastelussa huomioon, sillä nainen on useimmiten väkivallan kohteena ja mies on usein se, joka väkivaltaa käyttää.
Tämän työn tutkimusaineisto perustuu EHYEKSI-hankkeen haastatteluaineistoon, jossa on haastateltu yhteensä yhdeksää naista, jotka ovat kokeneet läheisissä suhteissaan väkivaltaa. Oma tarkoitukseni on tutkia palvelujärjestelmän aukkokohtien kehittämismahdollisuuksia ja sitä, miten väkivaltakokemuksia voidaan ennaltaehkäistä. Analyysimenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysia. Tutkimus nostaa esiin ennaltaehkäisyn merkityksen usealla eri tasolla (yksilöllinen taso, mikrotaso, institutionaalinen taso ja yhteiskunnallinen taso) lapsuudesta aikuisuuteen. Virallisten tahojen toiminnan kehittämisessä toistuu asiakkaan kohtaamisen tärkeys. Tässä olennaisia tekijöitä ovat asiakkaan kuunteleminen ja väkivallasta rohkeasti kysyminen. Viranomaistoimintaan kohdistuu useita ennaltaehkäisevän työn kehitysmahdollisuuksia niin sosiaali- ja terveysalalla, sivistystoimessa, sosiaalitoimessa kuin rikosseuraamus-alalla. Epävirallisten tahojen osalta tärkeinä kehityskohteina nousevat esiin kulttuuristen tekijöiden, arvojen ja normien murtaminen sekä parisuhteen sisäisten keinojen ja läheisverkoston merkitys väkivallan ehkäisyssä.
Tämän työn tutkimusaineisto perustuu EHYEKSI-hankkeen haastatteluaineistoon, jossa on haastateltu yhteensä yhdeksää naista, jotka ovat kokeneet läheisissä suhteissaan väkivaltaa. Oma tarkoitukseni on tutkia palvelujärjestelmän aukkokohtien kehittämismahdollisuuksia ja sitä, miten väkivaltakokemuksia voidaan ennaltaehkäistä. Analyysimenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysia. Tutkimus nostaa esiin ennaltaehkäisyn merkityksen usealla eri tasolla (yksilöllinen taso, mikrotaso, institutionaalinen taso ja yhteiskunnallinen taso) lapsuudesta aikuisuuteen. Virallisten tahojen toiminnan kehittämisessä toistuu asiakkaan kohtaamisen tärkeys. Tässä olennaisia tekijöitä ovat asiakkaan kuunteleminen ja väkivallasta rohkeasti kysyminen. Viranomaistoimintaan kohdistuu useita ennaltaehkäisevän työn kehitysmahdollisuuksia niin sosiaali- ja terveysalalla, sivistystoimessa, sosiaalitoimessa kuin rikosseuraamus-alalla. Epävirallisten tahojen osalta tärkeinä kehityskohteina nousevat esiin kulttuuristen tekijöiden, arvojen ja normien murtaminen sekä parisuhteen sisäisten keinojen ja läheisverkoston merkitys väkivallan ehkäisyssä.