Ensihoidon potilaskirjaukset Suomessa : semanttinen annotointi sähköisistä ensihoitokertomuksista

Abstract

Merkittävä osa ensihoidon tehtävistä päättyy potilaan kuljettamatta jättämiseen. Kuljettamispäätökseen vaikuttavista tekijöistä ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella ensihoitokertomuksia, ja kuvailla niiden tietosisältöjä. Tavoitteena oli ymmärtää potilaan kuljettamiseen ja kuljettamatta jättämiseen liittyviä tekijöitä.

Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena vuosien 2019-2021 aikana. Tutkimuksen kohteena oli sähköiset ensihoitokertomukset, jotka kerättiin Suomessa kolmen sairaanhoitopiirin alueelta. Otoksena oli 300 ensi-hoitokertomusta, joista 150 sisälsi kuljetettuja potilaita, ja 150 ei-kuljetettuja. Otos valittiin satunnaistetulla ositetulla otannalla 40 261:n ensihoitokertomuk-sen joukosta. Aineiston keräys suoritettiin avoimien tekstiosuuksien semanttisella annotoinnilla. Annotointia varten luotiin annotointimanuaali- ja skeema. Kerätty aineisto analysoitiin temaattisella sisällönanalyysillä.

Aineiston keräys tuotti 8488 annotoitua sanaa tai lausetta 25:n annotointi-nimikkeen alle. Annotoidut ilmaisut jaettiin kuljetettuihin ja ei-kuljetettuihin potilasryhmään kunkin ensihoitotehtävän lopputuloksen mukaisesti. Merkittävä osa annotoiduista ilmauksista koski potilaan sairaushistoriaa (18,80%) ja yleisiä löydöksiä (10,70%). Vähiten esiintyneet ilmaisut koskivat lantiota (0,30%) sekä virtsa- ja sukupuolielimistöä (0,60%). Suurempi osa annoitoiduista ilmauksista esiintyi ei-kuljetettujen potilaiden ryhmässä (53,86%). Annotointinimikkeistä 72% sisälsi enemmän annotoituja ilmauksia ei-kuljetettujen potilaiden ryhmässä. Ensihoitokertomusten avoimien tekstiosuuksien sisällöt esiintyivät monipuolisina. Ensihoitajat kirjasivat potilaan tutkimisesta, löydöksistä sekä annetusta hoidosta molemmissa potilasryhmissä pitkälti samalla tavalla. Sisällönanalyysissä ei löydetty merkittäviä sisällöllisiä eroja potilasryhmien välillä lukuun ottamatta potilasohjausta ja ensihoitajien konsultointia. Vammanhoidon, rytmihäiriöiden ja suoniyhteyden osalta tulokset jäivät epäselviksi.

Ensihoitajat kirjasivat määrällisesti enemmän ei-kuljetettujen potilaiden kohdalla. Tämä tutkimus tuotti uutta tietoa ensihoitokertomusten tietosisällöistä. Tutkimustietoa tarvitaan kuitenkin lisää. Tämän tutkimuksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää osana laajempaa tutkimushanketta. Ensihoidon kuljettaminen ja kuljettamatta jättäminen on monimutkainen ilmiö, joka on merkittävä potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon resurssien kannalta.

A large part of emergency medical service’s missions ends with patient not being conveyed to a hospital. Factors leading to a conveyance decision is still not completely understood and more research is warranted. The purpose of this study was to examine and describe EMS patient care records and their contents. The aim was to understand patient conveyance and non-conveyance better as a phenomenon.

This research was conducted as a retrospective registry study during 2019-2021. Study focus was electric EMS patient care records gathered from three hospital districts in Finland. Sample size was 300 ePCRs consisting of 150 conveyed and 150 non-conveyed patients’ ePCRs. The sample was collected via stratified random sampling from 40 261 ePCRs. Data from ePCRs was extracted using semantic text annotation. An annotation manual- and schema was developed for this purpose. Extracted data was analysed with thematic content analysis.

Data extraction produced 8488 words or sentences under 25 annotation labels. Annotated expressions were divided into conveyed and non-conveyed patient groups depending on the conclusion of the corresponding EMS mission. A significant part of expressions annotated was about patients’ medical history (18,80%) and general findings (10,70%). The smallest number of expressions annotated was regarding patients’ pelvic area (0,30%) and urogenital findings (0,60%). A larger part of the expressions was annotated in the non-conveyed patient group (53,86%). 72% of the individual annotation labels included more expressions in the non-conveyed patient group. The open text portions of the ePCRs were found to be versatile in nature. The EMS personnel documented in similar method regarding the patients’ assessment, findings and given treatment in both patient groups. The content analysis did not produce any significant findings in the documentation content between patient groups apart from patient education and ems consultation. Results regarding arrhythmias, injury treatment and intravenous route insertion were inconclusive.

The EMS personnel documented quantitatively more information in missions where the patient was not conveyed to a hospital. This study produced new information about the information contents of the EMS PCRs. More research is still needed. The results of this study are meant to be used in a larger research project. The EMS conveyance and non-conveyance is a complex phenomenon which has a significant impact in patient safety and health care resource management.