Lasten valmistaminen anestesiaan : Laadullinen kuvaileva tutkimus alle kouluikäisten lasten ja vanhempien näkemyksistä sairaalasta ja anestesiasta sekä lasten terveydenlukutaitoa määrittävistä tekijöistä
Laitonen, Elina (2021-06-08)
Lasten valmistaminen anestesiaan : Laadullinen kuvaileva tutkimus alle kouluikäisten lasten ja vanhempien näkemyksistä sairaalasta ja anestesiasta sekä lasten terveydenlukutaitoa määrittävistä tekijöistä
Laitonen, Elina
(08.06.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062440044
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062440044
Tiivistelmä
Lapsille anestesiassa tehtävillä toimenpiteillä pyritään parantamaan lapsen elämänlaatua poistamalla esimerkiksi jonkin sairauden aiheuttamaa kipua tai vaivaa. Valmistamalla lasta voidaan lievittää anestesiaan liittyvää ahdistusta ja lisätä hallintakeinoja. Valmistamiseen tarvitaan tietoa lasten ja vanhempien näkemyksistä sairaalasta ja anestesiasta sekä lasten terveydenlukutaidosta. Terveydenlukutaidolla tarkoitetaan kykyä saavuttaa, ymmärtää ja käyttää anestesiaan liittyvää tietoa. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata lasten ja vanhempien näkemyksiä sairaalasta ja anestesiasta sekä tunnistaa lasten terveydenlukutaitoa määrittäviä tekijöitä anestesiaan liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää lasta anestesiaan valmistavien interventioiden kehittämisessä.
Tämä tutkielma oli laadullinen kuvaileva tutkimus. Tutkimuksen kohderyhminä olivat 4-6 -vuotiaat lapset sekä 4-6 -vuotiaiden lasten vanhemmat. Lapsia haastateltiin ja havainnointiin työpajoissa helmikuussa 2020. Lapset toivat näkemyksiään sairaalasta ja anestesiasta esiin myös piirustusten avulla. Vanhemmat haastateltiin puhelimitse huhti- toukokuussa 2020. Lapsien (n=14) ja vanhempien (n=8) näkemykset analysoitiin sekä induktiivisella että deduktiivisella sisällönanalyysillä. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Parisod ym. (2016) tunnistamia varhaisnuorten terveydenlukutaitoa määrittäviä tekijöitä.
Lasten näkemykset sairaalasta ja anestesiasta jaettiin kolmeen pääkategoriaan: sairaalassa autetaan ja parannetaan, sairaalan jännittävä ympäristö ja sairaalaan liittyvät fyysiset ja emotionaaliset tunteet. Vanhempien näkemykset jaettiin kolmeen pääkategoriaan: anestesiaan ja leikkauspäivään liittyvät tapahtumat, lapsen ja vanhempien saama tieto ja ohjaus anestesiaan liittyen ja sairaalaan ja anestesiaan liittyvät lapsen fyysiset ja emotionaaliset tunteet. Teoreettiseen viitekehykseen verrattuna uusina terveydenlukutaitoa määrittävinä tekijöinä tunnistettiin tunteet, lapsen tunteiden käsittelytaidot, havainnollistava toiminta ja mielikuvitus.
Tämän Pro gradu -tutkielman tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä lapsia anestesiaan valmistamistavia interventioita. Lisäksi se lisää ymmärrystä lasten terveydenlukutaidosta anestesiaan liittyen. Sairaalanhenkilökunta ja vanhemmat voivat hyödyntää tätä tietoa valmistaessaan lasta anestesiaan. The aim of pediatric surgical procedures is to enhance the children’s quality of life and wellbeing. Preparing children for anesthesia aims for reducing anxiety and improving coping-skills. To be able to prepare children undergoing anesthesia and their parents we need to understand their own views and perceptions of hospital and anesthesia and of the determinants of health literacy. Health literacy refers to the ability to gain, understand and use anesthesia related information. Therefore, the purpose of this study was to describe preschool children’s and children’s parents’ perceptions of hospital and anesthesia and to explore the determinants of children’s health literacy in the context of anesthesia-related health communication. This study provides information that can be used when developing interventions that aim to prepare children for anesthesia.
This study is a qualitative descriptive study. Children were interviewed and observed in workshops that were conducted in a preschool in February 2020. Children also presented their perceptions of hospital and anesthesia in drawings. Parents were interviewed by telephone using a semi-structured interview in April – May 2020. Children’s (n=14) and parent’s (n=8) perceptions were analyzed with inductive and deductive qualitative content analysis. The determinants of adolescents’ health literacy (Parisod et al 2016) were used as the theoretical framework of deductive analysis.
Children’s perceptions of hospital and anesthesia were divided into three main categories: in hospital you are helped and cured, the exiting hospital environment and hospital related physical feelings and emotions. Parents’ perceptions were also divided into three main categories: the concrete events relating to an operating day, the information and guidance relating to anesthesia child and parents received and children’s hospital and anesthesia related physical feelings and emotions. As a comparison to theoretical framework, newly identified determinants of anesthesia related health literacy were emotions, child’s emotional regulation skills and illustration and imagination.
The results of this Master’s thesis can be used when developing interventions that aim to prepare children for anesthesia. These finding can also deepen the hospital personnel’s knowledge base of factors that influence children’s behavior and their ability to understand anesthesia-related information.
Tämä tutkielma oli laadullinen kuvaileva tutkimus. Tutkimuksen kohderyhminä olivat 4-6 -vuotiaat lapset sekä 4-6 -vuotiaiden lasten vanhemmat. Lapsia haastateltiin ja havainnointiin työpajoissa helmikuussa 2020. Lapset toivat näkemyksiään sairaalasta ja anestesiasta esiin myös piirustusten avulla. Vanhemmat haastateltiin puhelimitse huhti- toukokuussa 2020. Lapsien (n=14) ja vanhempien (n=8) näkemykset analysoitiin sekä induktiivisella että deduktiivisella sisällönanalyysillä. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Parisod ym. (2016) tunnistamia varhaisnuorten terveydenlukutaitoa määrittäviä tekijöitä.
Lasten näkemykset sairaalasta ja anestesiasta jaettiin kolmeen pääkategoriaan: sairaalassa autetaan ja parannetaan, sairaalan jännittävä ympäristö ja sairaalaan liittyvät fyysiset ja emotionaaliset tunteet. Vanhempien näkemykset jaettiin kolmeen pääkategoriaan: anestesiaan ja leikkauspäivään liittyvät tapahtumat, lapsen ja vanhempien saama tieto ja ohjaus anestesiaan liittyen ja sairaalaan ja anestesiaan liittyvät lapsen fyysiset ja emotionaaliset tunteet. Teoreettiseen viitekehykseen verrattuna uusina terveydenlukutaitoa määrittävinä tekijöinä tunnistettiin tunteet, lapsen tunteiden käsittelytaidot, havainnollistava toiminta ja mielikuvitus.
Tämän Pro gradu -tutkielman tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä lapsia anestesiaan valmistamistavia interventioita. Lisäksi se lisää ymmärrystä lasten terveydenlukutaidosta anestesiaan liittyen. Sairaalanhenkilökunta ja vanhemmat voivat hyödyntää tätä tietoa valmistaessaan lasta anestesiaan.
This study is a qualitative descriptive study. Children were interviewed and observed in workshops that were conducted in a preschool in February 2020. Children also presented their perceptions of hospital and anesthesia in drawings. Parents were interviewed by telephone using a semi-structured interview in April – May 2020. Children’s (n=14) and parent’s (n=8) perceptions were analyzed with inductive and deductive qualitative content analysis. The determinants of adolescents’ health literacy (Parisod et al 2016) were used as the theoretical framework of deductive analysis.
Children’s perceptions of hospital and anesthesia were divided into three main categories: in hospital you are helped and cured, the exiting hospital environment and hospital related physical feelings and emotions. Parents’ perceptions were also divided into three main categories: the concrete events relating to an operating day, the information and guidance relating to anesthesia child and parents received and children’s hospital and anesthesia related physical feelings and emotions. As a comparison to theoretical framework, newly identified determinants of anesthesia related health literacy were emotions, child’s emotional regulation skills and illustration and imagination.
The results of this Master’s thesis can be used when developing interventions that aim to prepare children for anesthesia. These finding can also deepen the hospital personnel’s knowledge base of factors that influence children’s behavior and their ability to understand anesthesia-related information.