Lastenvalvojan tarjoama tuki erovanhemmuuteen : Sisällönanalyysi vanhempien kokemuksista
Nisula, Jutta (2021-06-23)
Lastenvalvojan tarjoama tuki erovanhemmuuteen : Sisällönanalyysi vanhempien kokemuksista
(23.06.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062840270
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062840270
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista tukea vanhemmat haluavat lastenvalvojalta erovanhemmuuteensa ja millaisia kokemuksia vanhemmilla on lastenvalvojalta saamastaan tuesta. Lähestyn tutkimuskysymyksiä kokemuksen tutkimuksen näkökulmasta peilaten vanhempien kokemuksia palvelujärjestelmän ja lainsäädännön määrittelemiin puitteisiin. Teoreettinen viitekehys rakentuu keskeisten käsitteiden pohjalta, joita ovat erovanhemmuus, perheiden moninaisuus ja lapsen edun ensisijaisuus.
Tutkimusaineisto koostuu kahdesta Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston jakamasta aineistosta, jotka käsittelevät erovanhemmuutta vanhempien näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiin vastattiin analysoimalla sisällönanalyysin avulla kuutta kirjoitusta Erovanhemmuuskirjoituksia vuosilta 2011–2012 -aineistosta ja kuutta haastattelua Sateenkaariperheiden äitien kokemukset parisuhteen päättymisestä 2016 -aineistosta.
Aineiston perusteella vanhemmat haluavat lastenvalvojan tukea erityisesti tehdessään sopimuksia lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Lastenvalvojan vahvistamat sopimukset ovat toimeenpanokelpoisia, minkä vuoksi vanhemmat kokevat sopimusten tuovan turvaa tulevaisuudessa, vaikka yhteistyövanhemmuus olisi nykyhetkellä toimivaa.
Vanhemmat haluavat lastenvalvojalta ohjausta ja neuvontaa tietääkseen, mitkä olisivat lapsen kannalta parhaita ratkaisuja vanhempien erotilanteessa. Tapaamiset lastenvalvojan luona mahdollistavat vanhempien välisen yhteisen keskustelun niissä tilanteissa, joissa vanhemmat eivät riitaisuutensa vuoksi keskustele keskenään muuta kuin viestien välityksellä. Lastenvalvojan työtä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus, mikä saattaa joskus olla ristiriidassa vanhempien näkemyksen kanssa.
Lastenvalvojan luona voivat asioida vain lapsen juridiset vanhemmat, joten vanhemmat haluavat lastenvalvojalta tukea myös juridiseen vanhemmuuteen liittyvissä asioissa, kuten isyysasioissa. Vanhemmat eivät saa tukea lastenvalvojalta, mikäli he eivät ole lapsen juridisia vanhempia tai mikäli toinen vanhemmista ei halua asioida lastenvalvojan luona. Tällöin vanhemmat ohjataan tai he hakeutuvat toisen palvelun piiriin, kuten tuomioistuinsovitteluun tai perheneuvolaan. Osa vanhemmista kokee jäävänsä ilman apua.
Aineiston perusteella vanhemmilla on lastenvalvojan tarjoamista palveluista hyviä ja huonoja kokemuksia. Hyvät kokemukset liittyvät etenkin lasta koskevien sopimusten tekemiseen sekä neuvojen saamiseen. Huonoissa kokemuksissa korostuu vanhemman kokemus epätasa-arvoisesta kohtelusta, mikä on vanhemman näkemyksen mukaan johtunut hänen omasta sukupuolestaan tai perheen erityisyydestä, kuten perheen ollessa sateenkaariperhe. Lisäksi osa vanhemmista kokee lastenvalvojan palvelujen saavutettavuuden heikkona.
Rakenteellista sosiaalityötä tarvitaan perheiden välisten eriarvoisuuksien poistamiseksi, esimerkiksi perhepoliittisissa ratkaisuissa, sekä lastenvalvojan palveluissa esiintyvän heteronormatiivisuuden poistamiseksi, koska se asettaa sateenkaariperheet eriarvoiseen asemaan ja saattaa estää avun saamisen kokonaan. Lastenvalvojan psykososiaalisesti suuntautunut työtapa voisi mahdollisesti tukea vanhempien sovinnollisuutta ja yhteistyövanhemmuutta. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa. Joka tapauksessa lastenvalvojien lisä- ja täydennyskoulutuksille on tarvetta. Lisäksi etenkin vuoroasumisesta ja vieraannuttamisesta tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Tutkimusaineisto koostuu kahdesta Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston jakamasta aineistosta, jotka käsittelevät erovanhemmuutta vanhempien näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiin vastattiin analysoimalla sisällönanalyysin avulla kuutta kirjoitusta Erovanhemmuuskirjoituksia vuosilta 2011–2012 -aineistosta ja kuutta haastattelua Sateenkaariperheiden äitien kokemukset parisuhteen päättymisestä 2016 -aineistosta.
Aineiston perusteella vanhemmat haluavat lastenvalvojan tukea erityisesti tehdessään sopimuksia lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Lastenvalvojan vahvistamat sopimukset ovat toimeenpanokelpoisia, minkä vuoksi vanhemmat kokevat sopimusten tuovan turvaa tulevaisuudessa, vaikka yhteistyövanhemmuus olisi nykyhetkellä toimivaa.
Vanhemmat haluavat lastenvalvojalta ohjausta ja neuvontaa tietääkseen, mitkä olisivat lapsen kannalta parhaita ratkaisuja vanhempien erotilanteessa. Tapaamiset lastenvalvojan luona mahdollistavat vanhempien välisen yhteisen keskustelun niissä tilanteissa, joissa vanhemmat eivät riitaisuutensa vuoksi keskustele keskenään muuta kuin viestien välityksellä. Lastenvalvojan työtä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus, mikä saattaa joskus olla ristiriidassa vanhempien näkemyksen kanssa.
Lastenvalvojan luona voivat asioida vain lapsen juridiset vanhemmat, joten vanhemmat haluavat lastenvalvojalta tukea myös juridiseen vanhemmuuteen liittyvissä asioissa, kuten isyysasioissa. Vanhemmat eivät saa tukea lastenvalvojalta, mikäli he eivät ole lapsen juridisia vanhempia tai mikäli toinen vanhemmista ei halua asioida lastenvalvojan luona. Tällöin vanhemmat ohjataan tai he hakeutuvat toisen palvelun piiriin, kuten tuomioistuinsovitteluun tai perheneuvolaan. Osa vanhemmista kokee jäävänsä ilman apua.
Aineiston perusteella vanhemmilla on lastenvalvojan tarjoamista palveluista hyviä ja huonoja kokemuksia. Hyvät kokemukset liittyvät etenkin lasta koskevien sopimusten tekemiseen sekä neuvojen saamiseen. Huonoissa kokemuksissa korostuu vanhemman kokemus epätasa-arvoisesta kohtelusta, mikä on vanhemman näkemyksen mukaan johtunut hänen omasta sukupuolestaan tai perheen erityisyydestä, kuten perheen ollessa sateenkaariperhe. Lisäksi osa vanhemmista kokee lastenvalvojan palvelujen saavutettavuuden heikkona.
Rakenteellista sosiaalityötä tarvitaan perheiden välisten eriarvoisuuksien poistamiseksi, esimerkiksi perhepoliittisissa ratkaisuissa, sekä lastenvalvojan palveluissa esiintyvän heteronormatiivisuuden poistamiseksi, koska se asettaa sateenkaariperheet eriarvoiseen asemaan ja saattaa estää avun saamisen kokonaan. Lastenvalvojan psykososiaalisesti suuntautunut työtapa voisi mahdollisesti tukea vanhempien sovinnollisuutta ja yhteistyövanhemmuutta. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa. Joka tapauksessa lastenvalvojien lisä- ja täydennyskoulutuksille on tarvetta. Lisäksi etenkin vuoroasumisesta ja vieraannuttamisesta tarvitaan lisää tutkimustietoa.