Sairaiden vastasyntyneiden imetystä edistävät ja estävät tekijät vastasyntyneiden teho-osastolla Nepalissa
Koivuluoma, Marika (2021-07-01)
Sairaiden vastasyntyneiden imetystä edistävät ja estävät tekijät vastasyntyneiden teho-osastolla Nepalissa
(01.07.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081142923
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081142923
Tiivistelmä
Sairaiden vastasyntyneiden imettämiseen liittyy usein enemmän haasteita kuin terveiden vastasyntyneiden imettämiseen. Kehittyvissä maissa vastasyntyneiden kuolleisuus ja sairastuvuus voidaan mahdollisesti estää tai minimoida imetyksen avulla. Kansainvälinen vauvamyönteisyysohjelma Baby Friendly Hospital Initiative (BFHI) ohjelmaa ei ole tällä hetkellä akkreditoitu yhdessäkään nepalilaisessa synnytys- ja lastensairaalassa. BFHI ohjelman toteuttaminen sairaille, pienipainoisille ja ennenaikaisille vastasyntyneille edistää merkittävästi imettämistä. Sairaiden vastasyntyneiden imetykseen liittyvistä edistävistä ja estävistä tekijöistä kehittyvissä Aasian maissa terveydenhuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden näkökulmasta on julkaistu hyvin vähän aiempaa tutkimustietoa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveydenhuollon asiantuntijoiden ja ammattilaisten näkemyksiä sairaiden vastasyntyneiden imetystä edistävistä ja estävistä tekijöistä vastasyntyneiden teho-osastolla Nepalissa sekä BFHI-ohjelman täytäntöönpanosta.
Laadullisen kuvailevan tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimuksen osallistujat olivat nepalilaisia terveydenhuollon asiantuntijoita sekä ammattilaisia (n=14) ja heidät valittiin mukaan tarkoituksenmukaisella otannalla. Tiedot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan imetys nähtiin positiivisena ja sen merkitystä pidettiin esillä nepalilaisissa äitiys- ja lastensairaaloissa. Vastasyntyneiden teho-osastoilla keskityttiin kuitenkin enemmän maidon lypsämiseen kuin imettämiseen. Sairaiden vastasyntyneiden imettämistä edisti se, että äidinmaidonkorviketta ei markkinoitu vapaasti sairaalassa oleville äideille. Sairaan vastasyntyneen imetykseen liittyvissä esteissä korostuivat sosiopoliittiset tekijät. Esteenä olivat myös riittämättömät henkilöstöresurssit ja terveydenhuollon henkilöstön puutteellinen osaaminen sekä imetysohjauksen asiantuntemus. Lisäksi toimintaympäristö ja organisatoriset käytännöt eivät tukeneet sairaiden vauvojen imettämistä. Nepalin synnytys- ja lastensairaaloissa BFHI-ohjelman toteuttaminen oli ollut haastavaa, eikä sairaiden vauvojen imettämiseen ollut käytössä omaa ohjelmaa.
Toimintaympäristö voisi tukea äitejä paremmin ja sairaiden vauvojen äidit tarvitsisivat konkreettista imetysohjausta. Lisäksi henkilökunta tarvitsisi koulutusta, jotta sairaiden vastasyntyneiden erityistarpeet osattaisiin ottaa riittävästi huomioon.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveydenhuollon asiantuntijoiden ja ammattilaisten näkemyksiä sairaiden vastasyntyneiden imetystä edistävistä ja estävistä tekijöistä vastasyntyneiden teho-osastolla Nepalissa sekä BFHI-ohjelman täytäntöönpanosta.
Laadullisen kuvailevan tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimuksen osallistujat olivat nepalilaisia terveydenhuollon asiantuntijoita sekä ammattilaisia (n=14) ja heidät valittiin mukaan tarkoituksenmukaisella otannalla. Tiedot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan imetys nähtiin positiivisena ja sen merkitystä pidettiin esillä nepalilaisissa äitiys- ja lastensairaaloissa. Vastasyntyneiden teho-osastoilla keskityttiin kuitenkin enemmän maidon lypsämiseen kuin imettämiseen. Sairaiden vastasyntyneiden imettämistä edisti se, että äidinmaidonkorviketta ei markkinoitu vapaasti sairaalassa oleville äideille. Sairaan vastasyntyneen imetykseen liittyvissä esteissä korostuivat sosiopoliittiset tekijät. Esteenä olivat myös riittämättömät henkilöstöresurssit ja terveydenhuollon henkilöstön puutteellinen osaaminen sekä imetysohjauksen asiantuntemus. Lisäksi toimintaympäristö ja organisatoriset käytännöt eivät tukeneet sairaiden vauvojen imettämistä. Nepalin synnytys- ja lastensairaaloissa BFHI-ohjelman toteuttaminen oli ollut haastavaa, eikä sairaiden vauvojen imettämiseen ollut käytössä omaa ohjelmaa.
Toimintaympäristö voisi tukea äitejä paremmin ja sairaiden vauvojen äidit tarvitsisivat konkreettista imetysohjausta. Lisäksi henkilökunta tarvitsisi koulutusta, jotta sairaiden vastasyntyneiden erityistarpeet osattaisiin ottaa riittävästi huomioon.