Varhaiskasvatusikäisten lasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen erilaisin interventiomenetelmin: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Liljeroos, Sara; Reinikainen, Marje (2021-07-27)
Varhaiskasvatusikäisten lasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen erilaisin interventiomenetelmin: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
(27.07.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081142974
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081142974
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää, mihin sosioemotionaalisten taitojen oppimisen teorioihin kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa käytetyt alle kouluikäisten lasten sosioemotionaalisia taitoja tukevat menetelmät perustuvat viimeisen kymmenen vuoden ajalta ja millaisia menetelmiä käytetään sosioemotionaalisten taitojen tukemiseksi. Lisäksi haimme vastausta siihen, minkälaisia eroja yksilöllisesti toteutettujen ja ryhmämuotoisten lasten sosioemotionaalisia taitoja tukevien menetelmien välillä on mahdollista löytää. Tutkimusaineiston seulontaprosessissa hyödynnettiin mukailua Finkin (2005) kirjallisuuskatsauksen mallista ja aineistonkeruu suoritettiin neljän tietokannan avulla tutkimukseen valikoituja hakusanoja käyttämällä kevään 2021 aikana. Tutkimuksen analyysi toteutettiin laadullisen tutkimusmenetelmän mukaisesti teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimuksemme tuloksien mukaan alle kouluikäisten lasten sosioemotionaalisia taitoja tuettiin pääasiassa ryhmämuotoisina interventiomenetelminä, jotka pohjautuivat kognitiivis-behavioristiseen sosioemotionaalisten taitojen oppimisen teoriaan. Interventioiden tavoitteet ja tulokset lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittämiseksi olivat samansuuntaisia interventioiden välillä. Interventiomenetelmiä tarkasteltiin viiden sosioemotionaalisten taitojen ulottuvuuden kautta, joita olivat itsetietoisuus, itsesäätelytaidot, sosiaalinen tietoisuus, ihmissuhdetaidot ja vastuullinen päätöksenteko. Näistä ulottuvuuksista itsesäätelytaidot olivat hallitsevin interventioiden oppimisen tavoite sen ollessa keskeisessä roolissa sosioemotionaalisten taitojen oppimisessa sekä lapsen vuorovaikutussuhteiden laadun perustana ja hyväksynnälle ryhmässä.
Lasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen ja tutkiminen on tärkeää, sillä sosioemotionaaliset taidot ovat tutkimusten mukaan suoraan yhteydessä yksilön sosioemotionaalisen kompetenssin kehittymiseen, kouluvalmiuteen, akateemiseen suoriutumiseen ja elinikäiseen menestymiseen. Päiväkodin johtajalla ja yleisemmin koko työyhteisöllä on merkittävä rooli työyhteisön toimintakulttuurin luomisessa ja uuden saatavilla olevan tiedon tuomisessa varhaiskasvatuksen käytäntöön. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarvitaan enemmän tieteellisesti tutkittua tietoa varhaiskasvatuksen arjen pedagogiikkaan soveltuvista interventiomenetelmistä sekä niiden käyttökelpoisuudesta ja vaikuttavuudesta varhaiskasvatuksessa.
Tutkimuksemme tuloksien mukaan alle kouluikäisten lasten sosioemotionaalisia taitoja tuettiin pääasiassa ryhmämuotoisina interventiomenetelminä, jotka pohjautuivat kognitiivis-behavioristiseen sosioemotionaalisten taitojen oppimisen teoriaan. Interventioiden tavoitteet ja tulokset lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittämiseksi olivat samansuuntaisia interventioiden välillä. Interventiomenetelmiä tarkasteltiin viiden sosioemotionaalisten taitojen ulottuvuuden kautta, joita olivat itsetietoisuus, itsesäätelytaidot, sosiaalinen tietoisuus, ihmissuhdetaidot ja vastuullinen päätöksenteko. Näistä ulottuvuuksista itsesäätelytaidot olivat hallitsevin interventioiden oppimisen tavoite sen ollessa keskeisessä roolissa sosioemotionaalisten taitojen oppimisessa sekä lapsen vuorovaikutussuhteiden laadun perustana ja hyväksynnälle ryhmässä.
Lasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen ja tutkiminen on tärkeää, sillä sosioemotionaaliset taidot ovat tutkimusten mukaan suoraan yhteydessä yksilön sosioemotionaalisen kompetenssin kehittymiseen, kouluvalmiuteen, akateemiseen suoriutumiseen ja elinikäiseen menestymiseen. Päiväkodin johtajalla ja yleisemmin koko työyhteisöllä on merkittävä rooli työyhteisön toimintakulttuurin luomisessa ja uuden saatavilla olevan tiedon tuomisessa varhaiskasvatuksen käytäntöön. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarvitaan enemmän tieteellisesti tutkittua tietoa varhaiskasvatuksen arjen pedagogiikkaan soveltuvista interventiomenetelmistä sekä niiden käyttökelpoisuudesta ja vaikuttavuudesta varhaiskasvatuksessa.