TYYTYVÄISYYS OPINTO-OHJAUKSEEN : Vanhempien koulutustaustan tuoman kulttuuripääoman yhteys yliopisto-opiskelijoiden opinto-ohjaustyytyväisyyteen
Lagerroos, Anna (2021-08-04)
TYYTYVÄISYYS OPINTO-OHJAUKSEEN : Vanhempien koulutustaustan tuoman kulttuuripääoman yhteys yliopisto-opiskelijoiden opinto-ohjaustyytyväisyyteen
(04.08.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081243099
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081243099
Tiivistelmä
Opinto-ohjauksen merkitys ja tarve yhteiskunnassa on kasvamassa, myös yliopistoissa. Yliopisto-opiskelijoista on muodostumassa yhä heterogeenisempi joukko, joka luo paineita yliopistojen opinto-ohjaukseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, mikäli yliopisto-opiskelijoiden vanhempien koulutustaustalla on yhteys opiskelijan kokemaan tyytyväisyyteen opinto-ohjauksessa. Lisäksi tarkastelun kohteena oli opiskelijoiden sukupuolen, opintoalan sekä iän yhteys tyytyväisyyteen. Tulkinnan välineenä hyödynnettiin ranskalaisen sosiologi Pierre Bourdieun kulttuurista pääomateoriaa. Vanhempien koulutustausta käsitetään tässä tutkielmassa institutionalisoituneena kulttuurisena pääoman muotona. Yliopisto-opiskelijoilla on eri määrä kulttuurista pääomaa, joka vaikuttaa heidän toimintaansa yliopistossa.
Tutkimusmenetelmänä toimi logistinen regressioanalyysi ja sen avulla tehdyt keskimääräiset marginaaliefektit, joiden avulla voidaan ennustaa jonkun ilmiön todennäköisyyttä tapahtua. Tutkimuksen kohteena olivat suomalaiset yliopisto-opiskelijat, jotka vastasivat Opiskelijatutkimus 2014-kyselyyn, joka toimii tutkielman tutkimusaineistona. Tutkielmassa tarkasteltiin 1643 yliopisto-opiskelijoiden ohjaustyytyväisyyttä.
Tutkimuksen keskeinen tulos on, että vanhempien koulutustaustalla vaikuttaisi olevan yhteys opiskelijan opinto-ohjaustyytyväisyyteen. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset kuuluivat todennäköisemmin tyytymättömien ryhmään. Miesopiskelijat olivat naisia tyytyväisempiä saamaansa opinto-ohjaukseen. Vanhemmat opiskelijat olivat nuorempia opiskelijoita tyytyväisempiä opinto-ohjaukseen. Kyseistä ilmiötä olisi tarpeellista tutkia laajemmin sekä mahdollisesti yhdistää kvantitatiivia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, mikäli yliopisto-opiskelijoiden vanhempien koulutustaustalla on yhteys opiskelijan kokemaan tyytyväisyyteen opinto-ohjauksessa. Lisäksi tarkastelun kohteena oli opiskelijoiden sukupuolen, opintoalan sekä iän yhteys tyytyväisyyteen. Tulkinnan välineenä hyödynnettiin ranskalaisen sosiologi Pierre Bourdieun kulttuurista pääomateoriaa. Vanhempien koulutustausta käsitetään tässä tutkielmassa institutionalisoituneena kulttuurisena pääoman muotona. Yliopisto-opiskelijoilla on eri määrä kulttuurista pääomaa, joka vaikuttaa heidän toimintaansa yliopistossa.
Tutkimusmenetelmänä toimi logistinen regressioanalyysi ja sen avulla tehdyt keskimääräiset marginaaliefektit, joiden avulla voidaan ennustaa jonkun ilmiön todennäköisyyttä tapahtua. Tutkimuksen kohteena olivat suomalaiset yliopisto-opiskelijat, jotka vastasivat Opiskelijatutkimus 2014-kyselyyn, joka toimii tutkielman tutkimusaineistona. Tutkielmassa tarkasteltiin 1643 yliopisto-opiskelijoiden ohjaustyytyväisyyttä.
Tutkimuksen keskeinen tulos on, että vanhempien koulutustaustalla vaikuttaisi olevan yhteys opiskelijan opinto-ohjaustyytyväisyyteen. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset kuuluivat todennäköisemmin tyytymättömien ryhmään. Miesopiskelijat olivat naisia tyytyväisempiä saamaansa opinto-ohjaukseen. Vanhemmat opiskelijat olivat nuorempia opiskelijoita tyytyväisempiä opinto-ohjaukseen. Kyseistä ilmiötä olisi tarpeellista tutkia laajemmin sekä mahdollisesti yhdistää kvantitatiivia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä.