”Minä rakastan jalkapalloa #huuhkajat” : Jalkapallon herättämien tunteiden kuvailussa käytetyt kielelliset rakenteet Twitterissä
Veteläsuo, Samuli (2021-08-04)
”Minä rakastan jalkapalloa #huuhkajat” : Jalkapallon herättämien tunteiden kuvailussa käytetyt kielelliset rakenteet Twitterissä
Veteläsuo, Samuli
(04.08.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082444008
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082444008
Tiivistelmä
Tunteiden kuvailun tapoja on tutkittu suomen kielen näkökulmasta melko vähän. Vielä vähemmän on tutkittu urheilun herättämiä tunteita ja niiden sanallistamista. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia kielellisiä rakenteita suomalaiset käyttävät kuvaillessaan jalkapallon heissä herättämiä tunteita Twitterissä.
Suomen kansaa on kuvailtu usein urheiluhulluksi. Menestys jalkapallossa on kuitenkin ollut kansainvälisesti vaatimatonta. Tätä tutkielmaa kirjoitettaessa Suomen miesten jalkapallomaajoukkue, lempinimeltään Huuhkajat, valmistautuu kesällä 2021 järjestettäviin EM-kisoihin, joten on otollinen aika palata ajassa vuoden 2019 syksyyn, jolloin Huuhkajat varmistivat ensimmäistä kertaa pääsyn jalkapallon arvokisoihin. Jalkapallon ystävien kauan odottama arvokisapaikka herätti luonnollisesti paljon tunteita, joiden ilmaisemiseen suomen kieli tarjoaa lukemattomia eri tapoja, kuten esimerkiksi tunneverbit, tunneadjektiivit, tunnesubstantiivit tai erilaiset fraasit ja idiomit. Esimerkiksi Mari Siiroinen ja Seija Tuovila ovat aikaisemmin tutkineet tunneverbejä ja tunnesanoja ja niiden semantiikkaa. Tässä tutkimuksessa tarkastelu kohdistuu erityisesti jalkapallon aiheuttamien tunteiden kuvailuun, ja tutkimusaineisto on kerätty sosiaalisen median palvelusta, Twitteristä.
Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitkä sanaluokat ovat tunteiden kuvailussa yleisiä ja missä syntaktisissa rooleissa nämä tunteiden kuvailuun käytetyt sanat esiintyvät. Lisäksi tarkasteltiin, missä määrin tunteiden kuvailu rajoittuu tunnesanojen käyttöön. Tutkimuksen aineistona käytettiin suomalaisten kirjoittamia tviittejä, jotka on julkaistu 15.9.2019 ja 15.10.2019 Suomen jalkapallomaajoukkueen ratkaisevien karsintaotteluiden aikana ja välittömästi niiden jälkeen. Aineistoon valikoituivat vain tviitit, joissa on käytetty yksikön ensimmäistä persoonaa, jotta aineiston koko saatiin rajattua tutkielmaan soveltuvaksi. Kriteerit täyttäviä tviittejä löytyi yhteensä 146 kappaletta. Tutkimusaineiston muodostavat tviitit tallennettiin kuvankaappauksina ja siirrettiin Microsoft Excel -ohjelmaan, jossa niitä analysoitiin ja ryhmiteltiin tunteiden kuvailussa käytettävien kielellisten rakenteiden mukaan.
Tutkimuksessa saatiin odotetusti selville, että tunteita voidaan kuvailla hyvin monipuolisesti käyttämällä erilaisia kielellisiä rakenteita. Yleisimpiä tunteiden kuvailuun käytettäviä rakenteita voidaan mainita useampia, eikä niiden esiintymisestä tässä tutkimuksessa voi tehdä laajempia yleistyksiä niiden yleisyydestä. Sanaluokista selvästi eniten tunteiden kuvailuun käytettiin adjektiiveja ja verbejä, kun taas tunnesubstantiivien käyttö oli melko vähäistä. Adjektiivit esiintyivät syntaktisesti pääosin nominatiivi- ja partitiivimuotoisina predikatiiveina tai substantiivin täydennyksinä. Verbeistä omiksi luokikseen erottuivat kokijasubjektilliset ja kausatiiviset tunneverbit sekä paljon käytetyt fysiologiset verbit, erityisesti itkemisen kuvailu. Lisäksi tunteiden kuvailuun käytettiin esimerkiksi idiomeja ja aihetunnisteita sekä emojeita. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta esimerkiksi fyysisten reaktioiden kuvailun olevan tunnesanojen käytön ohella yleinen tapa kuvailla tunteita. Tutkimuksessa käytetyt aineistonkeruukriteerit vaikuttavat esimerkiksi kausatiivisten tunneverbien ja mahdollisesti tunnesubstantiivien vähäiseen määrään aineistossa. Aineiston luonteesta johtuen tutkimus painottuu positiivissävytteisten tunteiden kuvailun tapoihin.
Suomen kansaa on kuvailtu usein urheiluhulluksi. Menestys jalkapallossa on kuitenkin ollut kansainvälisesti vaatimatonta. Tätä tutkielmaa kirjoitettaessa Suomen miesten jalkapallomaajoukkue, lempinimeltään Huuhkajat, valmistautuu kesällä 2021 järjestettäviin EM-kisoihin, joten on otollinen aika palata ajassa vuoden 2019 syksyyn, jolloin Huuhkajat varmistivat ensimmäistä kertaa pääsyn jalkapallon arvokisoihin. Jalkapallon ystävien kauan odottama arvokisapaikka herätti luonnollisesti paljon tunteita, joiden ilmaisemiseen suomen kieli tarjoaa lukemattomia eri tapoja, kuten esimerkiksi tunneverbit, tunneadjektiivit, tunnesubstantiivit tai erilaiset fraasit ja idiomit. Esimerkiksi Mari Siiroinen ja Seija Tuovila ovat aikaisemmin tutkineet tunneverbejä ja tunnesanoja ja niiden semantiikkaa. Tässä tutkimuksessa tarkastelu kohdistuu erityisesti jalkapallon aiheuttamien tunteiden kuvailuun, ja tutkimusaineisto on kerätty sosiaalisen median palvelusta, Twitteristä.
Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitkä sanaluokat ovat tunteiden kuvailussa yleisiä ja missä syntaktisissa rooleissa nämä tunteiden kuvailuun käytetyt sanat esiintyvät. Lisäksi tarkasteltiin, missä määrin tunteiden kuvailu rajoittuu tunnesanojen käyttöön. Tutkimuksen aineistona käytettiin suomalaisten kirjoittamia tviittejä, jotka on julkaistu 15.9.2019 ja 15.10.2019 Suomen jalkapallomaajoukkueen ratkaisevien karsintaotteluiden aikana ja välittömästi niiden jälkeen. Aineistoon valikoituivat vain tviitit, joissa on käytetty yksikön ensimmäistä persoonaa, jotta aineiston koko saatiin rajattua tutkielmaan soveltuvaksi. Kriteerit täyttäviä tviittejä löytyi yhteensä 146 kappaletta. Tutkimusaineiston muodostavat tviitit tallennettiin kuvankaappauksina ja siirrettiin Microsoft Excel -ohjelmaan, jossa niitä analysoitiin ja ryhmiteltiin tunteiden kuvailussa käytettävien kielellisten rakenteiden mukaan.
Tutkimuksessa saatiin odotetusti selville, että tunteita voidaan kuvailla hyvin monipuolisesti käyttämällä erilaisia kielellisiä rakenteita. Yleisimpiä tunteiden kuvailuun käytettäviä rakenteita voidaan mainita useampia, eikä niiden esiintymisestä tässä tutkimuksessa voi tehdä laajempia yleistyksiä niiden yleisyydestä. Sanaluokista selvästi eniten tunteiden kuvailuun käytettiin adjektiiveja ja verbejä, kun taas tunnesubstantiivien käyttö oli melko vähäistä. Adjektiivit esiintyivät syntaktisesti pääosin nominatiivi- ja partitiivimuotoisina predikatiiveina tai substantiivin täydennyksinä. Verbeistä omiksi luokikseen erottuivat kokijasubjektilliset ja kausatiiviset tunneverbit sekä paljon käytetyt fysiologiset verbit, erityisesti itkemisen kuvailu. Lisäksi tunteiden kuvailuun käytettiin esimerkiksi idiomeja ja aihetunnisteita sekä emojeita. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta esimerkiksi fyysisten reaktioiden kuvailun olevan tunnesanojen käytön ohella yleinen tapa kuvailla tunteita. Tutkimuksessa käytetyt aineistonkeruukriteerit vaikuttavat esimerkiksi kausatiivisten tunneverbien ja mahdollisesti tunnesubstantiivien vähäiseen määrään aineistossa. Aineiston luonteesta johtuen tutkimus painottuu positiivissävytteisten tunteiden kuvailun tapoihin.