Psycon Oy:n etäyhteydellä toteutetun johtajattoman ryhmäkeskustelun käsitevaliditeetti

Abstract

Sekä työn digitalisoitumisen että koronapandemian myötä ajankohtainen trendi henkilöarviointialalla on arvioinnin siirtäminen verkkopohjaiseksi sähköisiä arviointimenetelmiä ja videoyhteyttä hyödyntäen. Lisäksi organisaatiot ovat yhä enemmän siirtymässä tiimipohjaiseen työskentelytapaan. Tämä luo kysyntää menetelmille, joilla voidaan arvioida luotettavasti tiimityöhön liittyviä taitoja verkon välityksellä. Tiimityötaitoja on henkilöarvioinnissa perinteisesti arvioitu käyttäen johtajatonta ryhmäkeskustelua, mutta ryhmäkeskusteluun pohjaavien simulaatiomenetelmien etäkäytöstä ei ole aiempaa tutkimusta. Simulaatioiden kehittämisessä olennaista on varmistua tehtävän validiteetista, jonka vuoksi haluttiin tutkia, miten etäyhteydellä toteutettu johtajaton ryhmäkeskustelu toimii suhteessa paikan päällä toteutettuun ryhmäkeskusteluun. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Psycon Oy:ssä kehitetyn etäyhteydellä toteutetun johtajattoman ryhmäkeskustelun käsitevaliditeettia tutkimalla yksilöpsykologisten muuttujien – ekstroversion alapiirteiden, neuroottisuuden alapiirteiden ja kielellisloogisen älykkyyden – yhteyttä johtajattomassa ryhmäkeskustelussa suoriutumiseen sisällön tuottamisena, aktiivisuutena ja johtajuutena arvioituna. Tämän lisäksi tarkasteltiin, vaikuttaako arviointiasetelma (etäyhteys tai lähikontakti) yksilöpsykologisten muuttujien kykyyn selittää johtajattomassa ryhmäkeskustelussa suoriutumista. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2020–2021 osana henkilöarviointiprosessia. Tutkimuksen etäotos (n = 150) ja paikan päällä käyneiden otos (n = 150) koostuivat henkilöarvioinnissa käyneistä henkilöistä, ja ne poimittiin satunnaisesti Psycon Oy:n arviointitulostietokannasta. Arviointiasetelman vaikutusta yksilöpsykologisten muuttujien kykyyn selittää johtajattomassa ryhmäkeskustelussa suoriutumista tarkasteltiin yleisellä lineaarisella mallilla. Suoria yhteyksiä yksilöpsykologisten muuttujien ja johtajattomassa ryhmäkeskustelussa suoriutumisen välillä tutkittiin lineaarisella regressiolla. Tutkimuksessa havaittiin, että ekstroversiomuuttujista johtamisen tarve ja kielellislooginen älykkyys olivat yhteydessä sisällön tuottoon etäyhteydellä toteutetussa johtajattomassa ryhmäkeskustelussa, mutta ei lähikontaktissa toteutetussa. Johtamisen tarve oli myös yhteydessä johtajuuteen vain etäyhteydellä toteutetussa keskustelussa. Ekstroversiomuuttujista sosiaalinen tarve oli yhteydessä johtajattomassa ryhmäkeskustelussa suoriutumiseen arviointiasetelmasta riippumatta. Neuroottisuusmuuttujat eivät olleet yhteydessä johtajattoman ryhmäkeskustelun suoriutumisosa-alueisiin kummassakaan arviointiasetelmassa. Tulokset antavat osittaista tukea Psycon Oy:ssä kehitetyn etäyhteydellä toteutetun johtajattoman ryhmäkeskustelun käsitevaliditeetille. Etäyhteydellä toteutetun johtajattoman ryhmäkeskustelun käsitevaliditeetin varmistaminen vaatii kuitenkin jatkotutkimusta. Tutkimus täydentää psykologisen henkilöarvioinnin tutkimusta selvittämällä etäyhteydellä toteutetun johtajattoman ryhmäkeskustelun toimivuutta henkilöarviointimenetelmänä.