Asunnon epätyypillinen lyhytaikainen vuokraus: rajanvetoa asumisen ja majoittumisen välillä sekä näkökulmia ilmiön aiheuttamiin ongelmiin puuttumiseksi ja niiden ennalta ehkäisemiseksi

Abstract

Kirjoituksessa tutkitaan asuntojen lyhytaikaisen vuokrauksen ja majoituspalvelujen tarjoamisen välistä rajaa sekä sitä, miten lyhytaikaisen vuokrauksen aiheuttamista haitoista kärsivät tahot voivat puuttua ja ennalta ehkäistä ongelmia. Oikeuskäytännössä ratkaisevia tekijöitä rajanvedossa ovat olleet toiminnasta aiheutuvat vaikutukset, joilla käytännössä tarkoitetaan naapureille ja ympäristölle aiheutuvia haittoja. Tutkimuksessa esitettiin, että vaikutusten lisäksi rajaa voidaan hahmotella erilaisten tunnusmerkkien avulla. Asumisen tämänhetkisistä tunnusmerkeistä merkittävimpinä voidaan mainita ainakin huoneistossa kirjoilla oleminen, pidemmät oleskelujaksot sekä se, ettei asuminen sisällä oheispalveluja. Mitä useampi asumisen tunnusmerkeistä jää täyttymättä, sitä lähempänä ollaan majoitustoimintaa. Tärkeää on kuitenkin huomata, että ajan kuluessa tunnusmerkit saattavat muuttua. Ongelmallista rajanvedon ja ongelmiin puuttumisen kannalta on rakennusvalvontaviranomaisen laaja tulkintavalta asiassa. Asunto-osakeyhtiöissä toiminnan aiheuttamia ongelmia voidaan ennalta ehkäistä kieltämällä lyhytaikainen vuokraus yhtiöjärjestyksessä. Häiriöihin voidaan puuttua myös ottamalla huoneisto yhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Majoitusvälityspalvelualustat voisivat puolestaan muuttaa sopimusehtojaan siten, että ne edellyttäisivät toiminnanharjoittajalta, majoittujalta taikka molemmilta jonkinlaista vakuutusta. Tästä olisi hyötyä myös omakotitaloalueella harjoitettavan toiminnan haittojen ehkäisyssä. Mahdollista asuntopulaa ja vuokrahintojen nousua voidaan taas ennalta ehkäistä asettamalla lyhytaikaiselle vuokraukselle jonkinlaisia määrällisyysrajoituksia sekä huolehtimalla kysyntään nähden riittävästä asuntokannan rakentumisesta.