Algoritminen syrjintä yksityisen sektorin päätöksenteossa : Erityistarkastelussa työhönottoa koskevat päätökset
Pussinen, Maija (2021-07-01)
Algoritminen syrjintä yksityisen sektorin päätöksenteossa : Erityistarkastelussa työhönottoa koskevat päätökset
Pussinen, Maija
(01.07.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021083144834
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021083144834
Tiivistelmä
Tutkielmassa on tarkoituksena tarkastella algoritmista syrjintää yksityisen sektorin päätöksenteossa ja erityisesti työhönottoa koskevissa tilanteissa. Tutkielmassa pyritään ensinnäkin selvittämään se, mitä on algoritminen syrjintä työhönoton kontekstissa ja minkälaista oikeussuojaa voimassa oleva lainsäädäntö sitä vastaan tarjoaa. Toisaalta tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä missä kohdin tämänhetkistä lainsäädännön tarjoamaa oikeussuojaa voitaisiin parannella. Aihetta käsitellään eurooppalaisen oikeuden valossa, joskin myös kansallista lainsäädäntöä käsitellään soveltuvin osin. Tutkimusaineistona on käytetty laajalti kansainvälisiä algoritmista päätöksentekoa ja siinä esiintyvää syrjintää käsitteleviä artikkeleita sekä perus- ja ihmisoikeuksia käsitteleviä kotimaisia perusteoksia, kuten Perusoikeudet (Ojanen ym., 2011). Algoritmista syrjintää käsittelevää kotimaista kirjallisuutta on niukasti.
Tutkielmassa lähestytään asetettuja tutkimuskysymyksiä oikeusdogmaattisen eli lainopillisen metodin keinon. Tutkielman painotus on perus- ja ihmisoikeuksissa ja sen keskiössä onkin yksilön oikeus olla joutumatta syrjinnän kohteeksi. Tutkielman keskeisimpiin havaintoihin kuulu mm. se, että syrjinnänvastainen lainsäädäntö soveltuu pääsääntöisesti myös algoritmiseen syrjintään siinä missä se soveltuu syrjinnän perinteisempiinkin muotoihin. Toisaalta voidaan todeta, ettei sen soveltuvuus ole kuitenkaan aukotonta algoritmisen päätöksenteon osalta. Oikeuskirjallisuudessa onkin tätä myötä siirrytty tarkastelemaan, minkälaista täydentävää suojaa tietosuojasääntely voikaan algoritmista syrjintää vastaan tarjota. Erityisesti koneoppimista hyödyntävät, datavetoiset algoritmit ja niiden avulla tehtävät päätökset hyötyisivät tietosuojasääntelyn valjastamisesta algoritmisen syrjinnän torjumiseen. Myös voimassa oleva tietosuojasääntely jättää kuitenkin tukun avoimia kysymyksiä monitulkintaisilla ilmaisuillaan. Tästä voidaan päästä loppupäätelmään siitä, että syrjinnänvastainen sääntely yhdessä tietosuojasääntelyn kanssa voi mahdollisesti tarjota riittävää oikeussuojaa työnhakijalle, mikäli lainsäädäntöä saadaan vielä täsmennettyä epäselvien kysymysten osalta. Työnantajayrityksen on puolestaan tarvittaviin algoritmista syrjintää ehkäiseviin toimiin ryhtymiseksi olennaista ymmärtää, että algoritmisen syrjinnän taustalla vaikuttavat viime kädessä ihmisten valinnat, eikä se tässä mielessä eroa syrjinnän niin sanotuista perinteisemmistä muodoista.
Tutkielmassa lähestytään asetettuja tutkimuskysymyksiä oikeusdogmaattisen eli lainopillisen metodin keinon. Tutkielman painotus on perus- ja ihmisoikeuksissa ja sen keskiössä onkin yksilön oikeus olla joutumatta syrjinnän kohteeksi. Tutkielman keskeisimpiin havaintoihin kuulu mm. se, että syrjinnänvastainen lainsäädäntö soveltuu pääsääntöisesti myös algoritmiseen syrjintään siinä missä se soveltuu syrjinnän perinteisempiinkin muotoihin. Toisaalta voidaan todeta, ettei sen soveltuvuus ole kuitenkaan aukotonta algoritmisen päätöksenteon osalta. Oikeuskirjallisuudessa onkin tätä myötä siirrytty tarkastelemaan, minkälaista täydentävää suojaa tietosuojasääntely voikaan algoritmista syrjintää vastaan tarjota. Erityisesti koneoppimista hyödyntävät, datavetoiset algoritmit ja niiden avulla tehtävät päätökset hyötyisivät tietosuojasääntelyn valjastamisesta algoritmisen syrjinnän torjumiseen. Myös voimassa oleva tietosuojasääntely jättää kuitenkin tukun avoimia kysymyksiä monitulkintaisilla ilmaisuillaan. Tästä voidaan päästä loppupäätelmään siitä, että syrjinnänvastainen sääntely yhdessä tietosuojasääntelyn kanssa voi mahdollisesti tarjota riittävää oikeussuojaa työnhakijalle, mikäli lainsäädäntöä saadaan vielä täsmennettyä epäselvien kysymysten osalta. Työnantajayrityksen on puolestaan tarvittaviin algoritmista syrjintää ehkäiseviin toimiin ryhtymiseksi olennaista ymmärtää, että algoritmisen syrjinnän taustalla vaikuttavat viime kädessä ihmisten valinnat, eikä se tässä mielessä eroa syrjinnän niin sanotuista perinteisemmistä muodoista.