Äkillisen välikorvatulehduksen hoidon toteutuminen : vanhempien kokemuksia vuosina 2006 ja 2019
Jokinen, Sylvia (2021-08-24)
Äkillisen välikorvatulehduksen hoidon toteutuminen : vanhempien kokemuksia vuosina 2006 ja 2019
Jokinen, Sylvia
(24.08.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021090745323
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021090745323
Tiivistelmä
Äkillinen välikorvatulehdus on yleinen tauti varhaislapsuudessa ja yksi lasten yleisimmistä lääkärikäyntien syistä. Kolmen vuoden ikään mennessä 60 % lapsista on sairastanut vähintään yhden korvatulehduksen ja 24 % vähintään kolme korvatulehdusta. Kipulääkitys on ensisijaista korvatulehduksen hoidossa. Antibioottihoidon tarve on kiisteltyä ja kansainväliset hoitosuosituksen eroavat toisistaan. Yhä useammin suositellaan seurantalinjaa ilman antibioottihoitoa. Vanhempien tietoisuus korvatulehduksen hoidosta on vaihtelevaa. Monilla on virheellisiä käsityksiä korvatulehdukseen johtaneista syistä. Virheellisiä käsityksiä vanhemmilla on muun muassa korvatulehduksen aiheuttajiin, antibioottien vaikutukseen sekä luonnolliseen paranemistaipumukseen liittyen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia vanhempien asenteita ja kokemuksia korvatulehduksen hoidosta Suomessa ja verrata tuloksia vuoden 2006 (n=681) vastaaviin tuloksiin.
Tutkimus toteutettiin internetissä kyselytutkimuksena. Internetlinkki oli avoinna maalis–heinäkuussa 2019. Vastauksia saatiin 481, joista 381 täytti sisäänottokriteerit. Mukaan otettiin päivähoidossa käyvät alle 4-vuotiaat lapset Turusta, Kaarinasta, Liedosta ja Raisiosta. Näin sisäänottokriteerit olivat yhtenevät vuoden 2006 kriteereihin.
Tutkimuksemme osoitti, että suuremmalla osalla lapsista korvatulehduksista oli joskus hoidettu ilman antibioottia vuonna 2019 kuin vuonna 2006 (30 % [95/320] vs. 13 % [70/551], p<0,001). Vanhemmista myös pienempi osa (70 % [223/320] vs. 85 % [383/450], p<0,001) koki vuonna 2019 antibioottihoidon tarpeelliseksi korvatulehduksen hoidossa. Lisäksi lapset olivat vuonna 2019 saaneet merkitsevästi useammin kipulääkettä korvatulehduksen yhteydessä vuoteen 2006 verrattuna (93 % (296/320) vs. 80 % [441/552], p<0,001). Merkitsevästi suurempi osa vanhemmista vastasi myös saaneensa ohjausta lapsen kipulääkitykseen liittyen (91 % [290/320] vs. 77 % [415/539], p<0,001). Johtopäätöksinä voimme todeta, että yhä useampi vanhempi hyväksyy hoidon ilman antibioottia ja lapsia on kipulääkitty korvatulehduksen yhteydessä paremmin kuin aikaisemmin.
Tutkimus toteutettiin internetissä kyselytutkimuksena. Internetlinkki oli avoinna maalis–heinäkuussa 2019. Vastauksia saatiin 481, joista 381 täytti sisäänottokriteerit. Mukaan otettiin päivähoidossa käyvät alle 4-vuotiaat lapset Turusta, Kaarinasta, Liedosta ja Raisiosta. Näin sisäänottokriteerit olivat yhtenevät vuoden 2006 kriteereihin.
Tutkimuksemme osoitti, että suuremmalla osalla lapsista korvatulehduksista oli joskus hoidettu ilman antibioottia vuonna 2019 kuin vuonna 2006 (30 % [95/320] vs. 13 % [70/551], p<0,001). Vanhemmista myös pienempi osa (70 % [223/320] vs. 85 % [383/450], p<0,001) koki vuonna 2019 antibioottihoidon tarpeelliseksi korvatulehduksen hoidossa. Lisäksi lapset olivat vuonna 2019 saaneet merkitsevästi useammin kipulääkettä korvatulehduksen yhteydessä vuoteen 2006 verrattuna (93 % (296/320) vs. 80 % [441/552], p<0,001). Merkitsevästi suurempi osa vanhemmista vastasi myös saaneensa ohjausta lapsen kipulääkitykseen liittyen (91 % [290/320] vs. 77 % [415/539], p<0,001). Johtopäätöksinä voimme todeta, että yhä useampi vanhempi hyväksyy hoidon ilman antibioottia ja lapsia on kipulääkitty korvatulehduksen yhteydessä paremmin kuin aikaisemmin.