Käyttäjän asema EU:n tekijänoikeussääntelyssä teoksia verkkopalveluissa ammattimaisen toiminnan ulkopuolella uudelleenkäyttävänä toimijana tekijänoikeuden valvonnan yksityistyessä
Talja, Riikka (2021-08-09)
Käyttäjän asema EU:n tekijänoikeussääntelyssä teoksia verkkopalveluissa ammattimaisen toiminnan ulkopuolella uudelleenkäyttävänä toimijana tekijänoikeuden valvonnan yksityistyessä
Talja, Riikka
(09.08.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021090745435
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021090745435
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee käyttäjän asemaa EU:n tekijänoikeussääntelyssä teoksia ammattimaisen toiminnan ulkopuolella uudelleenkäyttävänä toimijana tekijänoikeuden valvonnan yksityistyessä. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa, miten EU:n tekijänoikeussääntelyssä on otettu käyttäjien ylläpitämä epäammattimainen uudelleenmiksaamisen kulttuuri huomioon tekijänoikeutta valvottaessa verkkosisällönjakopalveluissa sisällöntunnistuksen ja estomenettelyiden avulla. Aihetta tarkastellaan tekijänoikeussääntelyn keskeisiä kohtia analysoimalla painottaen erityisesti uutta DSM-direktiivin artiklaa 17 ja sen implementointia. Lisäksi käyttäjien aseman tarkastelussa hyödynnetään YouTube -verkkopalvelun käyttöehtoja ja tekijänoikeuden valvontatoimia, jotta käyttäjien asemaa ja EU:n sääntelyä voidaan havainnoida niiden todellisessa toimintaympäristössä.
Verkkopalveluissa on muodostunut osin tekijänoikeuden valvonnan tehottomuuden mahdollistamana uudelleenmiksaamisen kulttuuri, jossa käyttäjät luovat ja jakavat epäammattimaista kaupallisen toiminnan ulkopuolella tuotettua sisältöä, jossa teoksia käytetään uudelleen muokkaamalla, yhdistelemällä ja niiden merkitystä muuttamalla. DSM-direktiivin artiklassa 17 määritellään sisällönjakopalvelun tarjoajille aikaisempaa selvempi tekijänoikeusvastuu ja asetetaan näille lisensointivelvoitteen lisäksi tekijänoikeuden valvontaan liittyviä velvoitteita. Valvonnan tehostuminen asettaa käyttäjien oikeudet ja teosten sallitun käytön rajat aikaisempaa merkityksellisempään asemaan etenkin, kun verkkopalvelun tarjoaja ja käyttäjä ovat epätasapainoisessa sopimussuhteessa toisiinsa nähden.
Lisensoinnin ja yksityisen valvonnan myötä teosten uudelleenkäyttö ei täysin esty, mutta sen toteutustavat yksipuolistuvat ja tulevat painottumaan palveluiden sisäisten sisältöjen käyttöön. Vaikka DSM-direktiivin artiklalla 17 voidaan edistää käyttäjien asemaa teosten uudelleenkäytössä asettamalla käyttäjiä suojaavia rajoitteita valvonnan toteutukselle, eivät EU:n tekijänoikeudessa omaksutut tiukkarajaiset ja joustamattomat poikkeukset ja rajoitukset tarjoa juurikaan tilaa käyttäjien itsensä luomalle sisällölle ominaiselle teosten epämuodolliselle uudelleenkäytölle.
Jotta nykyiset poikkeukset mahdollistaisivat käyttäjän itsensä luoman sisällön asettamista verkkosisällönjakopalveluissa esille ilman oikeudenhaltijan lupaa esimerkiksi parodian tai lainaamisen muodossa, tulisi näiden poikkeusten ja rajoitusten soveltamiseen olla varsin matala kynnys. Uudelleenmiksaamisen kulttuuria tukisi käyttäjän itsensä luomaa sisältöä varten säädetty oma erillinen poikkeus tai rajoitus esimerkiksi hyvitykseen perustuvalla mallilla. Käyttäjien asemaa teoksien uudelleenkäytössä parantaisi myös se, että tekijänoikeussääntelyssä otettaisiin selvemmin huomioon tietynlaiset käyttäjät myös kuluttajina silloin, kun nämä täyttävät kuluttajan määritelmän.
Verkkopalveluissa on muodostunut osin tekijänoikeuden valvonnan tehottomuuden mahdollistamana uudelleenmiksaamisen kulttuuri, jossa käyttäjät luovat ja jakavat epäammattimaista kaupallisen toiminnan ulkopuolella tuotettua sisältöä, jossa teoksia käytetään uudelleen muokkaamalla, yhdistelemällä ja niiden merkitystä muuttamalla. DSM-direktiivin artiklassa 17 määritellään sisällönjakopalvelun tarjoajille aikaisempaa selvempi tekijänoikeusvastuu ja asetetaan näille lisensointivelvoitteen lisäksi tekijänoikeuden valvontaan liittyviä velvoitteita. Valvonnan tehostuminen asettaa käyttäjien oikeudet ja teosten sallitun käytön rajat aikaisempaa merkityksellisempään asemaan etenkin, kun verkkopalvelun tarjoaja ja käyttäjä ovat epätasapainoisessa sopimussuhteessa toisiinsa nähden.
Lisensoinnin ja yksityisen valvonnan myötä teosten uudelleenkäyttö ei täysin esty, mutta sen toteutustavat yksipuolistuvat ja tulevat painottumaan palveluiden sisäisten sisältöjen käyttöön. Vaikka DSM-direktiivin artiklalla 17 voidaan edistää käyttäjien asemaa teosten uudelleenkäytössä asettamalla käyttäjiä suojaavia rajoitteita valvonnan toteutukselle, eivät EU:n tekijänoikeudessa omaksutut tiukkarajaiset ja joustamattomat poikkeukset ja rajoitukset tarjoa juurikaan tilaa käyttäjien itsensä luomalle sisällölle ominaiselle teosten epämuodolliselle uudelleenkäytölle.
Jotta nykyiset poikkeukset mahdollistaisivat käyttäjän itsensä luoman sisällön asettamista verkkosisällönjakopalveluissa esille ilman oikeudenhaltijan lupaa esimerkiksi parodian tai lainaamisen muodossa, tulisi näiden poikkeusten ja rajoitusten soveltamiseen olla varsin matala kynnys. Uudelleenmiksaamisen kulttuuria tukisi käyttäjän itsensä luomaa sisältöä varten säädetty oma erillinen poikkeus tai rajoitus esimerkiksi hyvitykseen perustuvalla mallilla. Käyttäjien asemaa teoksien uudelleenkäytössä parantaisi myös se, että tekijänoikeussääntelyssä otettaisiin selvemmin huomioon tietynlaiset käyttäjät myös kuluttajina silloin, kun nämä täyttävät kuluttajan määritelmän.