ORGANISATORISET KONTROLLIT EKSPLISIITTISEN JA HILJAISEN TIEDON OHJAUKSESSA - Tapaustutkimus kahdessa big dataa hyödyntävässä yrityksessä

Abstract

Osa laskentatoimen alalla julkaistua, big datan mahdollistamia hyötyjä käsitteellistämään keskittynyttä, tutkimusta esittää datan ja analytiikan käyttöönoton ongelmattomana ja itsestään yrityksen päätöksentekoa rationalisoivana. Tässä tutkielmassa tämä näkökanta problematisoidaan ja onnistuneen päätöksenteon esitetään edellyttävän tiedon johtamista siten, että yrityksessä tehtäviä päätöksiä tuetaan datasta saadun eksplisiittisen tiedon lisäksi yritykseen jo ennestään kertyneellä hiljaisella tiedolla. Edellä mainitun ympärille rakentuu myös tutkielman tutkimusasetelma. Siten tutkielmassa analysoidaankin sitä, miten johdon ohjausjärjestelmän kautta toimeenpantavia organisatorisia kontrolleja voidaan hyödyntää eksplisiittisen sekä hiljaisen tiedon johtamiseen ja aktivointiin. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, voivatko tiedon ohjaukseen hyödynnettävät kontrollit yhdessä niiden synnyttämiä ohjausvaikutuksia kvantifioimaan suunnatun suoritusmittauksen kanssa edistää tiedon hyödyntämiseen liittyvien kyvykkyyksien muodostumista.

Tutkielman teoreettiseen viitekehykseen vaikuttavat merkittävimmin laskentatoimen sekä tietojohtamisen tutkimusalat. Laskentatoimen osalta painottuu johdon ohjausjärjestelmiä koskevan tutkimuskirjallisuuden tarkastelu, jonka kohdalla keskitytään esimerkiksi siihen, miten ohjausjärjestelmän käytöllä voidaan synnyttää yrityksen henkilöstöä motivoivia ohjausvaikutuksia. Tietojohtamisen osalta taas korostuu organisaatiossa tiedon luontia selittävä tutkimus. Tutkielman teoreettisen osion lopulla edellä mainituilta tutkimusaloilta muodostetun ymmärryksen avulla laaditaan myös käsitteelliset mallit. Nämä mallit havainnollistavat kontrollien ja tiedon ohjauksen sekä kontrollien ja tiedon hyödyntämiseen liittyvien kyvykkyyksien välille teoretisoituja vaikutussuhteita.

Tutkielman empiirisessä osiossa keskitytään käsitteellisten mallien sisältämien vaikutussuhteiden analysointiin. Empiirisessä osiossa esiteltävä ja analysoitava aineisto kerättiin teemahaastatteluin kahdesta kaupan alalla toimivasta suuryrityksestä. Näistä yrityksistä koottu ja abduktiivisesti analysoitu aineisto osoitti, että kontrollien ja niiden käyttötavan yhteensovittaminen kulloinkin johdettavan tiedon ominaisuuksiin voi edistää tiedon ohjausta. Lisäksi havaittiin, että tiedon hyödyntämiseen kytkeytyvien kyvykkyyksien syntyyn on mahdollista vaikuttaa kontrollien käytöllä. Samalla kävi myös ilmi, että kyvykkyyksien kehitystä voi edistää lisäksi suoritusmittaus, jonka avulla kontrolleilla aikaansaatujen ohjausvaikutusten arviointi ja esimerkiksi täsmällisempien puuttumismenettelyiden käyttöönotto on mahdollista. Edellä mainittujen seikkojen voitiin päätellä synnyttävän myös eroja yritysten valmiuksiin hyödyntää esimerkiksi ohjaavaa analytiikkaa ja siihen kytkeytyvää autonomista päätöksentekoa.