Maternaalisen hypertyreoosin pitkäaikaiset vaikutukset japaninviiriäisillä (Coturnix japonica)
Aho, Kalle (2021-08-27)
Maternaalisen hypertyreoosin pitkäaikaiset vaikutukset japaninviiriäisillä (Coturnix japonica)
Aho, Kalle
(27.08.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092046532
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092046532
Tiivistelmä
Maternaaliset kilpirauhashormonit (trijodityroniini T3 ja tyroksiini T4) ovat tärkeitä yk-silönkehityksessä. Ne säätelevät lukuisten geenien ekspressioita erityisesti keskusher-moston kehityksessä. Maternaalisten kilpirauhashormonien puutteen tiedetään johtavan monenlaisiin kehityshäiriöihin. Sen sijaan maternaalisten kilpirauhashormonien ylimää-rän (maternaalinen hypertyreoosi) vaikutukset ovat huonommin tunnetut. Erityisesti luonnollisen vaihtelun rajoissa olevan maternaalisen hypertyreoosin mahdolliset vaiku-tukset ovat vielä tuntemattomat. Vaihtelut maternaalisten kilpirauhashormonien mää-rissä voivat johtaa ekologisesti tai evolutiivisesti merkittäviin eroihin yksilöissä. Tämän tutkielman tavoitteen oli selvittää, miten luonnollisen vaihtelun rajoissa oleva maternaa-linen hypertyreoosi vaikuttaa yksilöön kuoriutumisen jälkeen japaninviiriäisillä (Cotur-nix japonica). Tutkittavia vasteina olivat käyttäytyminen, veren kilpirauhashormonipi-toisuus sekä aivokuoren geeniekspressio.
Maternaalinen hypertyreoosi aiheutettiin injektoimalla kilpirauhashormoneja muniin. Käsittelyryhmiä oli neljä: kontrolli, T3, T4 sekä T3+T4. Käyttäytymistä mitattiin kuu-della eri kokeella, jotka mittaavat yksilön aggressiivisuutta, paritteluinnokkuutta, sosiaa-lista motivaatiota, pelokkuutta, kognitiivisia kykyjä, muistia sekä petoarkuutta. Käyttäy-tymistä mitattiin sekä poikasilla että aikuisilla (iältään 3d–4,5kk). Hormonipitoisuus mi-tattiin verestä LCMS-tekniikalla 4,5 kuukauden ikäisiltä yksilöiltä. Mitattaviksi gee-neiksi valittiin kilpirauhashormonien toimintaan sekä aivojen kehitykseen osallistuvia geenejä, ja näille suunniteltiin alukkeet. Kaikkia alukkeita ei saatu toimimaan ja lopulta testatut geenit olivat: kilpirauhashormonien reseptorit (THRA ja THRB), tyypin 2 dejo-dinaasi (DIO2) sekä tumareseptoreiden koaktivaattori 1 (NCOA1). Geenien ekspressiot mitattiin qPCR:llä 10 kuukauden ikäisten yksilöiden aivokuoresta.
Munan hormonikäsittelyllä ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta käyt-täytymiseen, veren hormonipitoisuuksiin tai aivokuoren geeniekspressioon. Tämä oli ensimmäinen tutkimus luonnollisen vaihtelun sisällä olevan maternaalisen hypertyreoo-sin vaikutuksista käyttäytymiseen tai geeniekspressioon. Tämän tutkielman tulosten pe-rusteella maternaalisella hypertyreoosilla ei ainakaan japaninviiriäisillä vaikuttaisi ole-van pysyviä vaikutuksia yksilöön myöhemmällä iällä. Tämä tutkielma lisäsi ymmärrystä maternaalisten kilpirauhashormonien mahdollisista ekologisista ja evolutiivisista vaiku-tuksista.
Maternaalinen hypertyreoosi aiheutettiin injektoimalla kilpirauhashormoneja muniin. Käsittelyryhmiä oli neljä: kontrolli, T3, T4 sekä T3+T4. Käyttäytymistä mitattiin kuu-della eri kokeella, jotka mittaavat yksilön aggressiivisuutta, paritteluinnokkuutta, sosiaa-lista motivaatiota, pelokkuutta, kognitiivisia kykyjä, muistia sekä petoarkuutta. Käyttäy-tymistä mitattiin sekä poikasilla että aikuisilla (iältään 3d–4,5kk). Hormonipitoisuus mi-tattiin verestä LCMS-tekniikalla 4,5 kuukauden ikäisiltä yksilöiltä. Mitattaviksi gee-neiksi valittiin kilpirauhashormonien toimintaan sekä aivojen kehitykseen osallistuvia geenejä, ja näille suunniteltiin alukkeet. Kaikkia alukkeita ei saatu toimimaan ja lopulta testatut geenit olivat: kilpirauhashormonien reseptorit (THRA ja THRB), tyypin 2 dejo-dinaasi (DIO2) sekä tumareseptoreiden koaktivaattori 1 (NCOA1). Geenien ekspressiot mitattiin qPCR:llä 10 kuukauden ikäisten yksilöiden aivokuoresta.
Munan hormonikäsittelyllä ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta käyt-täytymiseen, veren hormonipitoisuuksiin tai aivokuoren geeniekspressioon. Tämä oli ensimmäinen tutkimus luonnollisen vaihtelun sisällä olevan maternaalisen hypertyreoo-sin vaikutuksista käyttäytymiseen tai geeniekspressioon. Tämän tutkielman tulosten pe-rusteella maternaalisella hypertyreoosilla ei ainakaan japaninviiriäisillä vaikuttaisi ole-van pysyviä vaikutuksia yksilöön myöhemmällä iällä. Tämä tutkielma lisäsi ymmärrystä maternaalisten kilpirauhashormonien mahdollisista ekologisista ja evolutiivisista vaiku-tuksista.