Alustatyön suorittajan työoikeudellinen asema ja työnantaja-aseman kohdentuminen alustatyössä : tarkastelussa erityisesti ruokalähettipalvelut ja joukkoistettu alustatyö
Pertola, Milja (2021-08-24)
Alustatyön suorittajan työoikeudellinen asema ja työnantaja-aseman kohdentuminen alustatyössä : tarkastelussa erityisesti ruokalähettipalvelut ja joukkoistettu alustatyö
Pertola, Milja
(24.08.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092246824
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092246824
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää, tekevätkö ruokalähetit ja joukkoistetun alustyön suorittajat työtä työsuhteessa vai itsenäisinä yrittäjinä. Toisena tavoitteena on ratkaista osapuolten välisten oikeussuhteiden työoikeudellinen luonne tilanteissa, joissa alustatyötä tehdään työsuhteessa. Käytännössä kyseessä on työnantaja-aseman kohdentumisen selvittäminen. Tutkielmassa käytetään esimerkkitapauksina Woltin ruokalähettejä ja Clickworkerin joukkoistetun alustatyön suorittajia, mutta pyrkimyksenä ei ole ratkaista yksittäisen alustatyön suorittajan työoikeudellista asemaa. Tutkielma on luonteeltaan lainopillinen, joten tutkielman tavoitteisiin vastataan systematisoimalla ja tulkitsemalla voimassa olevaa työlainsäädäntöä eritasoisten oikeuslähteiden avulla.
Tutkielmassa havaitaan, että alustatyön suorittajien luokitteleminen työlainsäädännön soveltamisalan piiriin ei ole yksinkertaista. Lähtökohtaisesti alustat luokittelevat alustatyön suorittajat itsenäisiksi yrittäjiksi. Työsopimuslain 1:1 §:n soveltamisalasäännös on kuitenkin pakottavaa oikeutta, josta ei voida poiketa osapuolten välisillä sopimuksilla. Työsuhteen tunnusmerkkien tarkastelu ja kokonaisarviointi osoittavat, että esimerkkitapausten alustatyön suorittajat tekevät työtä työsuhteelle ominaisissa olosuhteissa, joskin heidän työnsä sisältää joitakin yrittäjätyölle tunnusomaisia piirteitä. Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että esimerkkitapausten alustatyön suorittajat tekevät työtä työsuhteessa ainakin silloin, kun he suorittavat tehtäviä aktiivisesti alustan välityksellä. On kuitenkin havaittu, ettei työsuhteen alkamisajankohta ole selvä. Tulevaisuudessa on tärkeää ratkaista, muodostaako alustalle rekisteröityminen työsopimussuhteen vai onko rekisteröityminen katsottava puitesopimukseksi, joka aktivoituu kussakin määräaikaisessa työsuhteessa.
Työnantaja-asemalle ei ole laissa määritelty vastaavia perustunnusmerkkejä kuin työsuhteelle, mutta työnantaja-asemalle ominaiset elementit voidaan johtaa työsuhteen tunnusmerkeistä. Alustatyössä työnantaja-aseman kohdentaminen vain yhteen subjektiin on haasteellista alustatyölle ominaisen kolmikantaisen oikeussuhteen vuoksi. Alustatyössä tuleekin ratkaista, vastaako osapuolten välinen järjestely vuokratyösuhdetta. Arviointi tulee tehdä aina tapauskohtaisesti, koska alustatyönteon olosuhteet voivat vaihdella alustan mukaan. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että ruokalähettityössä työnantaja-asema kohdentuu alustayhtiöön, johon kaikki työnantaja-aseman elementit viittaavat. Joukkoistetussa alustatyössä työnantaja-aseman kohdentaminen ei ole yhtä selvää erityisesti alustan ja asiakkaan jakaman direktio-oikeuden vuoksi. Johtopäätöksenä kuitenkin todetaan, että joukkoistetussa alustatyössä työnantaja-asema viittaa alustaan, joka tosiasiallisesti johtaa ja valvoo työtä.
Tutkielmassa havaitaan, että alustatyön suorittajien luokitteleminen työlainsäädännön soveltamisalan piiriin ei ole yksinkertaista. Lähtökohtaisesti alustat luokittelevat alustatyön suorittajat itsenäisiksi yrittäjiksi. Työsopimuslain 1:1 §:n soveltamisalasäännös on kuitenkin pakottavaa oikeutta, josta ei voida poiketa osapuolten välisillä sopimuksilla. Työsuhteen tunnusmerkkien tarkastelu ja kokonaisarviointi osoittavat, että esimerkkitapausten alustatyön suorittajat tekevät työtä työsuhteelle ominaisissa olosuhteissa, joskin heidän työnsä sisältää joitakin yrittäjätyölle tunnusomaisia piirteitä. Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että esimerkkitapausten alustatyön suorittajat tekevät työtä työsuhteessa ainakin silloin, kun he suorittavat tehtäviä aktiivisesti alustan välityksellä. On kuitenkin havaittu, ettei työsuhteen alkamisajankohta ole selvä. Tulevaisuudessa on tärkeää ratkaista, muodostaako alustalle rekisteröityminen työsopimussuhteen vai onko rekisteröityminen katsottava puitesopimukseksi, joka aktivoituu kussakin määräaikaisessa työsuhteessa.
Työnantaja-asemalle ei ole laissa määritelty vastaavia perustunnusmerkkejä kuin työsuhteelle, mutta työnantaja-asemalle ominaiset elementit voidaan johtaa työsuhteen tunnusmerkeistä. Alustatyössä työnantaja-aseman kohdentaminen vain yhteen subjektiin on haasteellista alustatyölle ominaisen kolmikantaisen oikeussuhteen vuoksi. Alustatyössä tuleekin ratkaista, vastaako osapuolten välinen järjestely vuokratyösuhdetta. Arviointi tulee tehdä aina tapauskohtaisesti, koska alustatyönteon olosuhteet voivat vaihdella alustan mukaan. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että ruokalähettityössä työnantaja-asema kohdentuu alustayhtiöön, johon kaikki työnantaja-aseman elementit viittaavat. Joukkoistetussa alustatyössä työnantaja-aseman kohdentaminen ei ole yhtä selvää erityisesti alustan ja asiakkaan jakaman direktio-oikeuden vuoksi. Johtopäätöksenä kuitenkin todetaan, että joukkoistetussa alustatyössä työnantaja-asema viittaa alustaan, joka tosiasiallisesti johtaa ja valvoo työtä.