”Perheenyhdistämisen kriteerejä kiristetään täysimääräisesti” : Kriittinen diskurssianalyysi perheenyhdistämisen toimeentuloedellytystä koskevasta lakihankkeesta
Alitalo, Oona (2021-08-23)
”Perheenyhdistämisen kriteerejä kiristetään täysimääräisesti” : Kriittinen diskurssianalyysi perheenyhdistämisen toimeentuloedellytystä koskevasta lakihankkeesta
(23.08.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092847319
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092847319
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelin perheenyhdistämisen toimeentuloedellytystä koskevan lakihankkeen (HE 43/2016 vp) valmistelussa esiintyneitä puhetapoja. Selvitin, millaisia perheenyhdistämiseen liittyvää maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoita koskevia diskursseja aineistossa esiintyy, ja mitkä niistä saivat hallitsevan aseman. Käytin empiirisenä aineistonani lakiehdotuksesta lausuntokierroksella annettuja lausuntoja ja hallituksen esitystä. Analysoin aineistossa ilmenevää perustelupuhetta kriittisen diskurssianalyysin keinoin.
Löysin aineistosta kuusi diskurssilinjaa: 1) kotoutumisdiskurssit 2) toiseuttavat diskurssit 3) ihmisoikeusdiskurssit 4) suojelun kohde -diskurssit 5) lapsidiskurssit 6) kasvudiskurssit. Näihin sisältyy aladiskursseja, jotka koostuvat toisilleen vastakkaisesta perustelupuheesta. Lisäksi tarkastelin sitä, mitkä näistä diskursseista saivat hallituksen esityksessä hallitsevan aseman ja mitkä väistyivät. Hallituksen esityksen puhetavoissa korostui viranomaisten näkökulma ja maahanmuuttajia epäinhimillistävä puhe. Lisäksi hallituksen esityksessä keskityttiin taloudellisiin perusteluihin, ja maahanmuuttajat esitettiin taloudellisina erinä. Turvapaikanhakijoiden suhtauduttiin esityksessä hyväksyvästi silloin, kun he hyödyttivät valtiota taloudellisesti. Inhimillisyyttä ja turvapaikanhakijoiden haavoittuvaista asemaa korostavat perustelut väistyivät hallituksen esityksestä.
Löysin aineistosta kuusi diskurssilinjaa: 1) kotoutumisdiskurssit 2) toiseuttavat diskurssit 3) ihmisoikeusdiskurssit 4) suojelun kohde -diskurssit 5) lapsidiskurssit 6) kasvudiskurssit. Näihin sisältyy aladiskursseja, jotka koostuvat toisilleen vastakkaisesta perustelupuheesta. Lisäksi tarkastelin sitä, mitkä näistä diskursseista saivat hallituksen esityksessä hallitsevan aseman ja mitkä väistyivät. Hallituksen esityksen puhetavoissa korostui viranomaisten näkökulma ja maahanmuuttajia epäinhimillistävä puhe. Lisäksi hallituksen esityksessä keskityttiin taloudellisiin perusteluihin, ja maahanmuuttajat esitettiin taloudellisina erinä. Turvapaikanhakijoiden suhtauduttiin esityksessä hyväksyvästi silloin, kun he hyödyttivät valtiota taloudellisesti. Inhimillisyyttä ja turvapaikanhakijoiden haavoittuvaista asemaa korostavat perustelut väistyivät hallituksen esityksestä.