Nainen huomion kohteena : Alice Mabel Bacon ja Mary Crawford Fraser luomassa uudenlaista kuvaa japanilaisista naisista 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa

Abstract

Tässä tutkielmassa olen tutkinut yhdysvaltalaisen opettajan Alice Mabel Baconin teoksen Japanese Girls and Women ja brittiläisen diplomaatin vaimon Mary Crawford Fraserin teoksen Diplomatist’s Wife in Japan avulla, minkälaista kuvaa Japanista ja japanilaisista naisista välitettiin länsimaihin 1800–1900-lukujen taitteessa. Jotta kuvan muodostaminen ei jäisi liian suppeaksi, ollen verrannut kyseisten naisten näkemyksiä myös muihin aikalaisnäkemyksiin. Jotta tutkielmaa olisi helppo seurata, olen jakanut käsiteltävät aiheet temaattisesti. Ensimmäisessä käsittelyluvussa olen käsitellyt ensin suhtautumista japanilaisiin naimattomiin nuoriin naisiin ja tyttöihin, ja sen jälkeen olen käsitellyt naimisissa olevia naisia. Toisessa käsittelyluvussa puolestaan on käsitelty japanilaisten tyttöjen kouluttamista ja japanilaisten naisten työmahdollisuuksia Meiji-kauden (1868–1912) Japanissa. Bacon ja Fraser olivat molemmat hyvän koulutuksen saaneita keskiluokkaan kuuluvia naisia, jotka olivat tottuneita kirjoittajia. Molemmat naiset myös viettivät Japanissa monta vuotta, minkä vuoksi he pystyivät tutustumaan Japaniin paremmin kuin useat länsimaalaiset matkailijat. Heillä oli myös japanilaisia naisia ystäväpiireissään, mikä vaikutti siihen, että japanilaista kulttuuria ei haluttu kritisoida ilman järkevää syytä. Japanilaisten ystävättäriensä avulla he myös tutustuivat japanilaisen kulttuurin syövereihin. Näitä oppeja Bacon ja Fraser halusivat puolestaan jakaa länsimaalaiselle yleisölle. Vaikka he suhtautuivat hyvin relativistisesti japanilaiseen tapakulttuuriin, silti he eivät antaneet arvoa Japanin kulttuuriin suuresti vaikuttaneille uskonnoille, shintolaisuudelle, kungfutselaisuudelle ja buddhalaisuudelle. Tähän vaikutti se, että relatiivisuudesta huolimatta, he tulkitsivat japanilaista kulttuuria omasta tutustu länsimaisesta kulttuurista käsin. Vaikka Baconin ja Fraserin taustoissa ja ajatusmaailmoissa oli yhtymäkohtia toisiinsa, silti he jakoivat keskenään myös erilaisia ajatuksia. Esimerkiksi Bacon oli Japanin Meiji-kaudella tyttöjen koulutuksen uranuurtaja, minkä vuoksi hän suhtautui koulutuksen uudistamiseen intohimoisesti ja luottavaisesti. Päinvastoin Fraser oli diplomaatin vaimona enemmän kiinnostunut Japanin poliittisesta kehityksestä kuin japanilaisten naisten aseman parantamisesta japanilaisessa yhteiskunnassa. Hän olikin erityisen ihastunut hyväkäytöksisiin ja velvollisuudentuntoisiin japanilaisneitoihin, joiden ihanteellisia piirteitä ei saanut pilata länsimaisella koulutuksella. Vaikka Bacon korosti japanilaisten tyttöjen parempaa kouluttamista ja sen avulla saavutettavia parempia työmahdollisuuksia, silti hän korosti naisen tärkeimmän tehtävän olevan aviomiehestä ja lapsista huolehtiminen. Molemmat naiset korostivatkin japanilaisen avioliiton ja lasten kasvatuksen hyviä puolia.