Lasten sosiaalis-emotionaalisen kehityksen viiveiden ja vaikeuksien varhainen tunnistaminen päiväkodissa
Pöldma, Diana (2021-08-30)
Lasten sosiaalis-emotionaalisen kehityksen viiveiden ja vaikeuksien varhainen tunnistaminen päiväkodissa
(30.08.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092847364
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092847364
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää varhaiskasvatuksen henkilökunnan tietoja alle
3-vuotiaiden lasten tyypillisestä sosiaalis-emotionaalisesta (SE) kehityksestä ja sen vaikeuksista. Pienten taaperoikäisten sosiaaliset ja emotionaaliset taidot kehittyvät pikkuhiljaa. Alle 3-vuotiaat lapset eivät pysty yleensä vastavuoroisiin yhteisleikkeihin vaan leikkivät rinnakkain. Aikuisen on hyvä olla lähettyvillä, kun taaperot leikkivät yhdessä, koska lapset lyövät, purevat ja nappaavat leluja toisen kädestä. Pienten lasten on vaikea ottaa huomioon ja ymmärtää toisten ihmisten ajatuksia ja tunteita. Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa, minkä takia pieni lapsi tarvitsee aikuisen mallia kehittyäkseen hyväksi vuorovaikuttajaksi. Alle 3-vuotiaiden lasten SE-kehityksen viiveiden ja vaikeuksien ilmenemistä varhaiskasvatuksen kontekstissa on tutkittu vasta vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää varhaiskasvattajien kykyä ja osaamista tunnistaa paremmin alle 3-vuotiaiden lasten SE-kehityksen viiveitä ja vaikeuksia sekä lisätä ymmärrystä siitä, mikä on lapsen luonnollinen yksiköllinen SE-kehitys.
Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto on peräisin Turun yliopiston Taapero-tutkimuksesta. Tämän tutkimukseni aineisto tuli käyttööni valmiiksi litteroituna ja sisälsi 25 puolistrukturoitua henkilöhaastattelua. Analysoin aineiston sisällönanalyysin keinoin. Yleisanalyysi tuotti lisää kysymyksiä aineistolle, minkä johdosta tein vertailevaa analyysiä erilaisilla kriteereillä.
Tutkimukseni osoitti, että varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on hyvät tiedot alle 3-vuotiaiden tyypillisestä sosiaalisesta kehityksestä mutta heikohkot tiedot alle 3-vuotiaiden emotionaalisesta kehityksestä. SE-kehityksen vaikeuksia varhaiskasvattajat tunnistivat hyvin. Vertaileva tutkimus osoitti, että opettajilla ei ole huomattavasti enempää taitoa tunnistaa lasten tyypillistä sosiaalista kehitystä, mutta opettajat tunnistavat kuitenkin lastenhoitajia paremmin tyypillisen emotionaalisen kehityksen.
3-vuotiaiden lasten tyypillisestä sosiaalis-emotionaalisesta (SE) kehityksestä ja sen vaikeuksista. Pienten taaperoikäisten sosiaaliset ja emotionaaliset taidot kehittyvät pikkuhiljaa. Alle 3-vuotiaat lapset eivät pysty yleensä vastavuoroisiin yhteisleikkeihin vaan leikkivät rinnakkain. Aikuisen on hyvä olla lähettyvillä, kun taaperot leikkivät yhdessä, koska lapset lyövät, purevat ja nappaavat leluja toisen kädestä. Pienten lasten on vaikea ottaa huomioon ja ymmärtää toisten ihmisten ajatuksia ja tunteita. Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa, minkä takia pieni lapsi tarvitsee aikuisen mallia kehittyäkseen hyväksi vuorovaikuttajaksi. Alle 3-vuotiaiden lasten SE-kehityksen viiveiden ja vaikeuksien ilmenemistä varhaiskasvatuksen kontekstissa on tutkittu vasta vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää varhaiskasvattajien kykyä ja osaamista tunnistaa paremmin alle 3-vuotiaiden lasten SE-kehityksen viiveitä ja vaikeuksia sekä lisätä ymmärrystä siitä, mikä on lapsen luonnollinen yksiköllinen SE-kehitys.
Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto on peräisin Turun yliopiston Taapero-tutkimuksesta. Tämän tutkimukseni aineisto tuli käyttööni valmiiksi litteroituna ja sisälsi 25 puolistrukturoitua henkilöhaastattelua. Analysoin aineiston sisällönanalyysin keinoin. Yleisanalyysi tuotti lisää kysymyksiä aineistolle, minkä johdosta tein vertailevaa analyysiä erilaisilla kriteereillä.
Tutkimukseni osoitti, että varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on hyvät tiedot alle 3-vuotiaiden tyypillisestä sosiaalisesta kehityksestä mutta heikohkot tiedot alle 3-vuotiaiden emotionaalisesta kehityksestä. SE-kehityksen vaikeuksia varhaiskasvattajat tunnistivat hyvin. Vertaileva tutkimus osoitti, että opettajilla ei ole huomattavasti enempää taitoa tunnistaa lasten tyypillistä sosiaalista kehitystä, mutta opettajat tunnistavat kuitenkin lastenhoitajia paremmin tyypillisen emotionaalisen kehityksen.