Elinkeinovapauden perusoikeuden toteutuminen ravitsemisalalle kohdistetuissa säädöksissä koronaviruspandemian aikana
Paavola, Iiris (2021-08-26)
Elinkeinovapauden perusoikeuden toteutuminen ravitsemisalalle kohdistetuissa säädöksissä koronaviruspandemian aikana
(26.08.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092847414
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092847414
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on koronapandemian aikana säädettyjen, elinkeinovapautta rajoitta-vien tai siitä poikkeavien säädösten perustuslainmukaisuuden arviointi. Tutkielmassa kä-sitellään ensin suomalaisen perusoikeusjärjestelmän, erityisesti elinkeinovapauden (PL 18 §) tarkoitusta ja tavoitteita. Lisäksi tarkastellaan keinoja, joilla perusoikeuksia voidaan laillisesti rajoittaa, taikka niistä poiketa. Tämän jälkeen selvitetään, miten vuoden 2020 elinkeinovapauteen kohdistuneet juridiset toimenpiteet on saatettu voimaan, ja kuinka niiden perustuslainmukaisuutta on arvioitu säätämisprosessissa. Tässä pyritään myös muodostamaan arvio säädösten perustuslainmukaisuuden toteutumisesta niin säätämis-prosessissa, kuin käytännössäkin.
Tutkielma perustuu lainopilliseen tutkimusmetodiin. Tutkimuskohteena on voimassa oleva oikeus, erityisesti vuonna 2020 koronapandemian leviämisen estämiseksi tai sen hidastamiseksi säädetyt elinkeinotoimintaa koskevat lait, sekä siihen liittyvät lakimuu-tokset. Säädöksiä ja säädösmuutoksia arvioidaan niiden taustalla olevien lakiesitysten sekä valiokunta- ja asiantuntijalausuntojen kautta, käyttäen perustuslainmukaisuuden ar-viointiin oikeuskirjallisuutta, oikeuskäytäntöä, sekä oikeustieteen asiantuntijoiden laki-esityksistä antamia lausuntoja.
Johtopäätökset osoittavat, että elinkeinovapauden rajoittamista tai siitä poikkeamista var-ten säädetyt toimenpiteet koronapandemian aikana eivät täysin vastanneet sitä, mitä pe-rusoikeuksien poikkeuksilta tai niiden rajoituksilta edellytetään oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä. Suurimmat ongelmat perustuslainmukaisuuden kannalta muodostuvat ra-joitusten alueellisten erojen puutteesta sekä sen myötä aiheutuneen välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusedellytysten täyttymättömyydestä. Yhtenä syynä perustuslain toteen käy-mättömyydelle kyseessä olevien oikeussääntöjen kohdalla voidaan pitää oikeuskäytän-nön puutetta liittyen perusoikeusrajoituksiin. Toinen mahdollinen syy on se, että moni aihepiirille keskeisistä termeistä, kuten välttämättömyys, on jäänyt merkitykseltään hyvin pinnalliseksi oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä. Näitä termejä ei ole yksityiskohtai-sesti määritelty, mikä tekee niiden yhdenmukaisesta soveltamisesta hankalaa.
Asiasanat: kriisivalmius, poikkeusolot, perusoikeudet, perustuslaki, perustuslainmukai-suus, elinkeinovapaus
Tutkielma perustuu lainopilliseen tutkimusmetodiin. Tutkimuskohteena on voimassa oleva oikeus, erityisesti vuonna 2020 koronapandemian leviämisen estämiseksi tai sen hidastamiseksi säädetyt elinkeinotoimintaa koskevat lait, sekä siihen liittyvät lakimuu-tokset. Säädöksiä ja säädösmuutoksia arvioidaan niiden taustalla olevien lakiesitysten sekä valiokunta- ja asiantuntijalausuntojen kautta, käyttäen perustuslainmukaisuuden ar-viointiin oikeuskirjallisuutta, oikeuskäytäntöä, sekä oikeustieteen asiantuntijoiden laki-esityksistä antamia lausuntoja.
Johtopäätökset osoittavat, että elinkeinovapauden rajoittamista tai siitä poikkeamista var-ten säädetyt toimenpiteet koronapandemian aikana eivät täysin vastanneet sitä, mitä pe-rusoikeuksien poikkeuksilta tai niiden rajoituksilta edellytetään oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä. Suurimmat ongelmat perustuslainmukaisuuden kannalta muodostuvat ra-joitusten alueellisten erojen puutteesta sekä sen myötä aiheutuneen välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusedellytysten täyttymättömyydestä. Yhtenä syynä perustuslain toteen käy-mättömyydelle kyseessä olevien oikeussääntöjen kohdalla voidaan pitää oikeuskäytän-nön puutetta liittyen perusoikeusrajoituksiin. Toinen mahdollinen syy on se, että moni aihepiirille keskeisistä termeistä, kuten välttämättömyys, on jäänyt merkitykseltään hyvin pinnalliseksi oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä. Näitä termejä ei ole yksityiskohtai-sesti määritelty, mikä tekee niiden yhdenmukaisesta soveltamisesta hankalaa.
Asiasanat: kriisivalmius, poikkeusolot, perusoikeudet, perustuslaki, perustuslainmukai-suus, elinkeinovapaus