PUUNPOLTOSTA AIHEUTUNEIDEN PIENHIUKKASPITOISUUKSIEN ALUEELLINEN JA AJALLINEN JAKAUMA SEKÄ TULISIJOJEN KÄYTTÖTOTTUMUKSET TURUN SEUDULLA
Ryyppö, Ronja (2021-09-09)
PUUNPOLTOSTA AIHEUTUNEIDEN PIENHIUKKASPITOISUUKSIEN ALUEELLINEN JA AJALLINEN JAKAUMA SEKÄ TULISIJOJEN KÄYTTÖTOTTUMUKSET TURUN SEUDULLA
Ryyppö, Ronja
(09.09.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021100549421
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021100549421
Tiivistelmä
Raskasmetalleja sisältävät ja syöpävaaralliset pienhiukkaset (PM2,5) on tunnistettu kansainvälisesti merkittäväksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi ja ympäristöuhaksi. Pienen kokonsa vuoksi ne pääsevät etenemään ihmiskehossa verenkierron kautta sisäelimiin. Pienhiukkaset on yhdistetty useisiin vakaviin sairauksiin kuten erilaisiin syöpiin ja hengityselinsairauksiin. Niiden on arvioitu aiheuttavan noin 7 miljoonaa ennenaikaista kuolemantapausta maailmanlaajuisesti. Pienhiukkaspitoisuuksien vaikutuksia on tutkittu laajalti. Tässä työssä tutkitaan tulisijojen käyttötapoja ja niiden käytöstä syntyneiden pienhiukkaspitoisuuksien alueellista ja ajallista leviämistä Turun seudulla. Lisäksi selvitetään, voidaanko valituista sosioekonomisista tekijöistä löytää sellaisia, joiden voidaan sanoa olevan yhteydessä suuremmalle todennäköisyydelle altistua korkeammille puunpolton pienhiukkaspitoisuuksille. Tutkimus suoritettiin alueella, johon kuuluivat Turun lisäksi Raision ja Kaarinan kaupungit ja osia Paraisten ja Naantalin kaupungeista. Paraisten ja Naantalin
alueista tutkimusalueen ulkopuolelle jätettiin rannikon saaret Paraisten pääsaarien ja Naantalin Luonnonmaan saarta lukuun ottamatta. Näillä alueilla katsotaan olevan harvaa vapaa-ajan asutusta, joissa sekä puunpoltto että alueella viipyvät ihmismäärät ovat pienet. Aihetta lähestyttiin pientaloasukkaille suunnatun kyselytutkimuksen kautta. Aineistona käytettään myös Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Tilastokeskuksen (TK) yhteistä yhdyskuntarekisterin (YKR) aineistoa, jonka avulla selvitettiin sosioekonomisten muuttujien vaikutusta todennäköisyydelle altistua puunpolton pienhiukkasille. Ilmatieteen laitoksen pienhiukkasmallien avulla selvitetään PM2,5 pitoisuuksien leviämistä Turun seudulla. Aineistojen käsittely ja visualisointi toteutettiin QGIS paikkatieto-ohjelman ja Excel taulukkolaskentaohjelman avulla. Teoriapohjaa tutkimukseen haettiin aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista sekä muun muassa Euroopan Unionin (EU) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) julkaisuista. Tutkimustuloksista käy ilmi, että tutkimusalueella yleisimmin käytetyt tulisijat ovat erilaiset lämpöä varaavat
takat. Puuta poltetaan eniten lisälämmön ja tunnelman vuoksi taloissa, joiden pääasiallinen lämmitysjärjestelmä perustuu puuhun, sähköön tai öljyyn. Tulokset vahvistavat aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan puunpolton pienhiukkasia esiintyy pääasiassa lämmityskaudella, vaikka puulla lämmitettävät saunanpesät lämpiävät tasaisesti ympäri vuoden. Lämmityskaudella puuta poltetaan melko tasaisesti ympäri viikon. Kuitenkin lämmityskauden perjantai- ja lauantai-illoissa huomattiin selvä piikki tuloksissa, joka osoittaa ajankohdan olevan erityisen suosittu aika polttaa puuta. Sosioekonomisten tekijöiden mukaan puunpolton pienhiukkasille altistuvat keskimääräistä enemmän etenkin Turussa asuvat nuoret aikuiset ja Turun suurissa lähiöissä kerrostaloissa asuvat varsinkin Turun itäosissa sekä Turun Kehätien (E18) sisäpuolella, keskustasta pohjoiseen sijoittuvilla asuinalueilla. Asunnonhallinta- ja tuloluokkien suhteen ei tunnistettu selvää yhteyttä altistumiselle. Tulokset ovat merkityksellisiä, kun mietitään kenelle ja mille alueille tulevaisuudessa kampanjat puun oikeanlaisesta poltosta kannattaisi osoittaa. Tiedotuskampanjat ovat tärkeitä välineitä, kun mietitään puunpoltosta syntyvien pienhiukkasten vähentämistä, sillä sekä poltettavan puun laadulla että puun polttotavoilla voidaan vaikuttaa helposti syntyvien pienhiukkasten määrään Heavy metal-containing and carcinogenic fine particles (PM2.5) have been identified as an significant public health problem and environmental threat. Due to their small size, they can propagate in the human body through the bloodstream to the internal organs. The fine particles have been linked to a number of serious diseases such as various cancers and respiratory diseases. They are estimated to cause about 7 million premature deaths worldwide. The effects of fine particle concentrations have been extensively studied.This study investigates the uses of fireplaces and the regional and temporal distribution of fine particle concentrations arising from their use in the Turku region. In addition, it will be investigated whether selected socio-economic factors can be found to be associated with a higher probability of exposure to higher concentrations of fine particles origin from wood combustion. The study was conducted in an area that included the cities of Turku, Raisio and Kaarina and parts of the cities of Parainen and Naantali. Of the Parainen and Naantali areas, the coastal islands were excluded from the study area, with the exception of the Main Islands of Parainen and the Naantali Luonnonmaa Island. Excluded areas are considered to have sparse leisure settlements where both wood burning and number of people staying in the area are low. The topic was approached through a survey of residents of detached houses. The study material also includes the data of the Finnish Environment Institute's (SYKE) and Statistics Finland's (TK) community register (YKR), which was used to determine the effect of socio-economic variables on the probability of exposure to fine particles from wood burning. The Finnish Meteorological Institute's fine particle models are used to study the distribution of PM2.5 concentrations in the Turku region. Data processing and visualization were performed using QGIS spatial data program and Excel spreadsheet program. The theoretical basis for the research was sought from previous studies and publications from the European Union (EU) and the World Health Organization (WHO), among others. The research results show that the most commonly used fireplaces in the research area are various heat storing fireplaces. Wood is burned the most due to the additional heat and ambience in houses whose main heating system is based on wood, electricity, or oil. The results confirm previous research findings that fine particles from wood burning occur mainly during the heating season, although wood-heated sauna nests heat evenly throughout the year. During the heating season, the wood is burned fairly evenly throughout the week. However, on Friday and Saturday nights of the heating season, a clear peak was observed in the results, indicating that the time point is a particularly popular time to burn wood. According to socio-economic factors, young adults living in Turku and residents living in apartment buildings, especially in the large suburbs in Eastern Turku and inside the Turun Kehätie (E18), in residential areas north of the city center of Tur ku are more likely to be exposed to fine particles from wood burning. No clear link to exposure was identified for housing management and income categories. The results are relevant when considering to whom and in which regions the future information campaigns for the proper burning of wood should be directed. Information campaigns are important tools when considering the reduction of fine particles from wood burning, as both the quality of the wood to be burned and the ways the fireplaces are operated can easily influence the amount of fine particles generated.
alueista tutkimusalueen ulkopuolelle jätettiin rannikon saaret Paraisten pääsaarien ja Naantalin Luonnonmaan saarta lukuun ottamatta. Näillä alueilla katsotaan olevan harvaa vapaa-ajan asutusta, joissa sekä puunpoltto että alueella viipyvät ihmismäärät ovat pienet. Aihetta lähestyttiin pientaloasukkaille suunnatun kyselytutkimuksen kautta. Aineistona käytettään myös Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Tilastokeskuksen (TK) yhteistä yhdyskuntarekisterin (YKR) aineistoa, jonka avulla selvitettiin sosioekonomisten muuttujien vaikutusta todennäköisyydelle altistua puunpolton pienhiukkasille. Ilmatieteen laitoksen pienhiukkasmallien avulla selvitetään PM2,5 pitoisuuksien leviämistä Turun seudulla. Aineistojen käsittely ja visualisointi toteutettiin QGIS paikkatieto-ohjelman ja Excel taulukkolaskentaohjelman avulla. Teoriapohjaa tutkimukseen haettiin aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista sekä muun muassa Euroopan Unionin (EU) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) julkaisuista. Tutkimustuloksista käy ilmi, että tutkimusalueella yleisimmin käytetyt tulisijat ovat erilaiset lämpöä varaavat
takat. Puuta poltetaan eniten lisälämmön ja tunnelman vuoksi taloissa, joiden pääasiallinen lämmitysjärjestelmä perustuu puuhun, sähköön tai öljyyn. Tulokset vahvistavat aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan puunpolton pienhiukkasia esiintyy pääasiassa lämmityskaudella, vaikka puulla lämmitettävät saunanpesät lämpiävät tasaisesti ympäri vuoden. Lämmityskaudella puuta poltetaan melko tasaisesti ympäri viikon. Kuitenkin lämmityskauden perjantai- ja lauantai-illoissa huomattiin selvä piikki tuloksissa, joka osoittaa ajankohdan olevan erityisen suosittu aika polttaa puuta. Sosioekonomisten tekijöiden mukaan puunpolton pienhiukkasille altistuvat keskimääräistä enemmän etenkin Turussa asuvat nuoret aikuiset ja Turun suurissa lähiöissä kerrostaloissa asuvat varsinkin Turun itäosissa sekä Turun Kehätien (E18) sisäpuolella, keskustasta pohjoiseen sijoittuvilla asuinalueilla. Asunnonhallinta- ja tuloluokkien suhteen ei tunnistettu selvää yhteyttä altistumiselle. Tulokset ovat merkityksellisiä, kun mietitään kenelle ja mille alueille tulevaisuudessa kampanjat puun oikeanlaisesta poltosta kannattaisi osoittaa. Tiedotuskampanjat ovat tärkeitä välineitä, kun mietitään puunpoltosta syntyvien pienhiukkasten vähentämistä, sillä sekä poltettavan puun laadulla että puun polttotavoilla voidaan vaikuttaa helposti syntyvien pienhiukkasten määrään