Verotustietojen luovuttamisen vastustaminen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 21 artiklan mukaisen vastustamisoikeuden nojalla
Peltonen, Katriina (2021-10-01)
Verotustietojen luovuttamisen vastustaminen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 21 artiklan mukaisen vastustamisoikeuden nojalla
Peltonen, Katriina
(01.10.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101551221
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101551221
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään viranomaisten julkisista henkilörekistereistä saatujen julkisten verotustietojen massamuotoista julkaisua valtamediassa, sekä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutusta tähän. Verohallinto alkoi vuonna 2019 soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) 21 artiklan mukaista vastustamisoikeutta, jonka mukaan rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä. Verohallinnon tulkinnan mukaan osa veronmaksajista voi kieltää verotietojensa luovuttamisen journalistisiin tarkoituksiin henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella, joka voi liittyä esimerkiksi terveyteen, omaan tai läheisen turvallisuuteen taikka omassa ammatissa tai työtehtävässä toimimiseen. Verohallinnon menettelyn ympärille on muodostunut paljon kritiikkiä, sillä tiedotusvälineet perustelevat verotietojen julkaisemisen tärkeyttä tietojen yhteiskunnallisella merkityksellä, kun taas yksilön kannalta verotietojen julkaisu kaventaa yksityisyyden suojaa. Tutkimusongelmaan vastaamiseksi tulen käsittelemään ja punnitsemaan ongelman taustalla vaikuttavia perusoikeuksia ja tutkin lisäksi sitä, miten verotietojen julkaisu edistää yleistä etua ja verotuksen oikeellisuuden toteutumista.
Tutkielma perustuu lainopilliseen tutkimusmetodiin. Tutkin ongelmaani voimassa olevan oikeuden valossa ja pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini punnitsemalla ja tulkitsemalla eri oikeuksien ja periaatteiden välisiä suhteita. Tutkielmassani on vahvasti perusoikeuslähtöinen näkökulma, sillä erityisen keskeiseksi työssä muodostuu perusoikeuspunninta sananvapauden ja yksityisyyden suojan välillä.
Johtopäätökset osoittavat, että verotustietojen julkaiseminen toimituksellisessa tarkoituksessa edellyttää ainakin sitä, että tietoja julkaistaan tarkoituksena jakaa ajatuksia, mielipiteitä ja tietoa yleisölle. Julkisten tietojen julkaisemisen on katsottu EUT:n ja EIT:n oikeuskäytännössä olevan perusteltua silloin, kun niiden julkaiseminen palvelee yleistä etua ja yhteiskunnallista keskustelua. Yleinen tietosuoja-asetus mahdollistaa kokonaisuudessaan melko laajan kansallisen harkintavallan. Etenkin sen 21 artiklan mukainen ”henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseen liittyvä peruste” on koettu useiden viranomaisten taholta käsitteenä epämääräiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Näin ollen nykyinen julkisuuslainsäädäntö kaipaa päivitystä, jotta se saadaan sovitettua yhteen tietosuoja-asetuksen asettamien vaatimusten kanssa.
Tutkielma perustuu lainopilliseen tutkimusmetodiin. Tutkin ongelmaani voimassa olevan oikeuden valossa ja pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini punnitsemalla ja tulkitsemalla eri oikeuksien ja periaatteiden välisiä suhteita. Tutkielmassani on vahvasti perusoikeuslähtöinen näkökulma, sillä erityisen keskeiseksi työssä muodostuu perusoikeuspunninta sananvapauden ja yksityisyyden suojan välillä.
Johtopäätökset osoittavat, että verotustietojen julkaiseminen toimituksellisessa tarkoituksessa edellyttää ainakin sitä, että tietoja julkaistaan tarkoituksena jakaa ajatuksia, mielipiteitä ja tietoa yleisölle. Julkisten tietojen julkaisemisen on katsottu EUT:n ja EIT:n oikeuskäytännössä olevan perusteltua silloin, kun niiden julkaiseminen palvelee yleistä etua ja yhteiskunnallista keskustelua. Yleinen tietosuoja-asetus mahdollistaa kokonaisuudessaan melko laajan kansallisen harkintavallan. Etenkin sen 21 artiklan mukainen ”henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseen liittyvä peruste” on koettu useiden viranomaisten taholta käsitteenä epämääräiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Näin ollen nykyinen julkisuuslainsäädäntö kaipaa päivitystä, jotta se saadaan sovitettua yhteen tietosuoja-asetuksen asettamien vaatimusten kanssa.