Oikeudet ja velvollisuudet : Kansalaisten valituskirjeet viranomaispöytäkirjan liitteenä jälleenrakennusaikakaudella 1945–1946

Abstract

Tässä pro gradu- tutkielmassa tutkimuskohteena on Kansallisarkiston Turun yksikössä säilytettävän Varsinais-Suomen maanviljelysseuran asutustoiminnan puheenjohtajan arkiston sisältämät asutustoimikunnan vuokravalituksia käsittelevien kokousten pöytäkirjat ja niiden liitteenä olevat valituskirjeet vuosilta 1945–1946. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys löytyy sosiaalisesta konstruktionismista, jonka mukaan ymmärryksemme todellisuudesta on historiallisesti ja kulttuurillisesti värittyneiden sosiaalisten prosessien tulos. Lähtökohtana aineiston analysoinnissa on oletus, että yhteiskunnalliset käsitykset ja odotukset vaikuttavat yksilöiden sosiaaliseen toimintaan ja sen jättämiin jälkiin ja ovat näin havaittavissa myös lähdeaineistosta. Kaksiosaisen tutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan miten dokumenttien ulkoiset seikat ja asiakirjahallinnan vaiheet ovat vaikuttaneet siihen keiden ääni aineistosta on löydettävissä. Tutkimuksen toisessa osiossa sisällönanalyysin sekä diskurssianalyysin tarjoamien lähestymistapojen avulla tutkitaan aineistosta esiin nousevia diskursseja sekä peilataan niitä niiden historialliseen kontekstiin. Näiden kahden erilaisen lähestymistavan yhdistäväksi tekijäksi muodostuu tutkijan rooli ja vastuut arkistoaineiston käsittelyssä. Tutkimus osoittaa, että asiakirjatyypeille, pöytäkirjoille ja kirjeille ominaiset piirteet ohjaavat, miten dokumentin tekijä nousee esiin teksteissä ja mitä tietoja kyseisiin asiakirjoihin kirjataan. Tarkastelun kohteena olevat viranomaisen laatimat pöytäkirjat itseässään eivät anna tutkijalle paljon tietoa niistä olosuhteista tai näkökulmista, jotka käsiteltyyn valitukseen liittyivät. Pöytäkirjojen liitteenä olevat valittajien ja paikallisviranomaisten kirjeet muodostavat moniäänisen kuvan valituksen taustoista. Tarkastellessa arkistoa ja sen sisältämiä asiakirjoja postmodernin arkistoparadigman näkökulmasta korostuu, että asiakirja- aineistoon kohdistuu vallankäyttöä ja valintoja koko niiden elinkaaren ajan. Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä vallankäyttäjänä on arkistoa hyödyntävä tutkija. Hänen tekemänsä valinnat ohjaavat sitä keiden ääni ja millä tavoin aineistosta nostetaan esille. Tarkastelun kohteena olevat kirjeet itsessään ovat julkisen ja yksityisen rajamaastossa. Muuhun kuin tutkimuskäyttöön tarkoitetun aineiston käsittelyssä tutkijan tutkimuseettinen vastuu korostuu entisestään. Rauhanpaluunaika oli poikkeuksellinen yhteiskunnallisia oloja haastava ajanjakso, jolloin kansalaisiin kohdistuneet odotukset ja vaatimukset olivat kovat. Tarkastelemani valitukset muodostivat poikkeaman julkisessa puheessa olleisiin uhrautuvaisuuden odotuksiin ja laajan kannatuksen omanneeseen karjalaisten asuttamiseen. Ympäröivä yhteiskunta ja sen arvostukset rajasivat niitä keinoja, joilla valittajien oli mahdollista ajaa omia etujaan. Valittajien kirjeissä tyytymättömyys ei kohdistu niinkään asutustoimiin yleisellä tasolla tai sitä määrittäneeseen lainsäädäntöön, vaan kritiikki kohdentuu paikallisiin viranomaisiin ja heidän tekemiinsä epäoikeudenmukaisiksi koettuihin päätöksiin. Epäoikeudenmukaisuuden diskurssi nousee esiin valituksissa. Velvollisuuksien keskellä kansalaiset nostivat esiin heidän omat oikeutensa ja vaatimusten kohtuuttomuuden.