Lobbausrekisterit läpinäkyvyyden edistäjänä ja korruption rajoittajana : Irlannin, Iso-Britannian ja Itävallan lobbausrekisterien arviointi kansalaisten ja lobbarien keskuudessa
Lakka, Oskari (2021-10-07)
Lobbausrekisterit läpinäkyvyyden edistäjänä ja korruption rajoittajana : Irlannin, Iso-Britannian ja Itävallan lobbausrekisterien arviointi kansalaisten ja lobbarien keskuudessa
Lakka, Oskari
(07.10.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101851462
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101851462
Tiivistelmä
Läpinäkyvyyden edistäminen on ollut demokraattisten valtioiden keskuudessa suosittua eri puolilla
maailmaa viime vuosikymmeninä. Läpinäkyvyyden lisäämisellä nähdään olevan hallinnon ja
poliittisen järjestelmän legitimiteettiä parantava vaikutus. Lobbausrekisteri on yksi läpinäkyvyyden
toteutusmuoto. Siitä on muodostunut suosittu lobbauksen läpinäkyvyyttä ja tätä kautta
hyväksyttävyyttä tukeva instrumentti. Lobbausrekistereitä otetaan jatkuvasti käyttöön yhä enemmän
ja enemmän, mutta myös niiden toteutustavat poikkeavat paljon toisistaan. Lobbausrekisteriä
rakentaessa toteutus tulee aina sovittaa siihen järjestelmään, johon sitä ollaan implementoimassa. Ei
siis ole olemassa yhtä kaikkialle taipuvaa rekisterimallia, vaan jokainen toteutus on yksilöllinen.
Tässä tutkielmassa tutkitaan kahta rekisterin kannalta oleellista ryhmää: tiedon käyttäjiä eli kansaa
ja tiedon luovuttajia eli rekisteriä käyttäviä lobbareita. Ensin selvitetään onko Irlannin, Iso Britannian ja Itävallan kansalaisten korruptiota käsittelevissä eurobarometrivastauksissa
havaittavissa viitteitä lobbausrekisterin käyttöönotosta. Lobbarien osalta tarkastellaan puolestaan
näiden antamia lausuntoja koskien rekisteriä ja sen taustalla olevaa lainsäädäntöä. Tutkimuksessa
pyritään selvittämään kuinka rekisteri on siis sopeutunut kuhunkin maahan. Tutkielman lähtökohdat
juontavat juurensa Emilia Korkea-Ahon ja Paul Tiensuun laatimaan Lobbarirekisterin
kansainväliset mallit -selvitykseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Archon Fungin,
Mary Grahamin ja David Weilin lanseeraama kohdennettu läpinäkyvyys.
Tuloksien osalta on todettava ettei lobbausrekisterin perustamisella ole suoraviivaisia vaikutuksia
kansalaisten kokemaan korruptioon. Tulokset antavat kuitenkin ymmärtää ettei esimerkiksi
lobbausrekisterin toteutuksen toimivuus ole aina oleellisinta, vaan mielikuvilla on suuri vaikutus
korruptioarvioihin. Lobbarit puolestaan tukevat rekistereitä, mikä näkyy kattavien
kehitysehdotusten kautta. Rekisterin nähdään myös vankistavan lobbarien asemaa osana poliittista
järjestelmää.
maailmaa viime vuosikymmeninä. Läpinäkyvyyden lisäämisellä nähdään olevan hallinnon ja
poliittisen järjestelmän legitimiteettiä parantava vaikutus. Lobbausrekisteri on yksi läpinäkyvyyden
toteutusmuoto. Siitä on muodostunut suosittu lobbauksen läpinäkyvyyttä ja tätä kautta
hyväksyttävyyttä tukeva instrumentti. Lobbausrekistereitä otetaan jatkuvasti käyttöön yhä enemmän
ja enemmän, mutta myös niiden toteutustavat poikkeavat paljon toisistaan. Lobbausrekisteriä
rakentaessa toteutus tulee aina sovittaa siihen järjestelmään, johon sitä ollaan implementoimassa. Ei
siis ole olemassa yhtä kaikkialle taipuvaa rekisterimallia, vaan jokainen toteutus on yksilöllinen.
Tässä tutkielmassa tutkitaan kahta rekisterin kannalta oleellista ryhmää: tiedon käyttäjiä eli kansaa
ja tiedon luovuttajia eli rekisteriä käyttäviä lobbareita. Ensin selvitetään onko Irlannin, Iso Britannian ja Itävallan kansalaisten korruptiota käsittelevissä eurobarometrivastauksissa
havaittavissa viitteitä lobbausrekisterin käyttöönotosta. Lobbarien osalta tarkastellaan puolestaan
näiden antamia lausuntoja koskien rekisteriä ja sen taustalla olevaa lainsäädäntöä. Tutkimuksessa
pyritään selvittämään kuinka rekisteri on siis sopeutunut kuhunkin maahan. Tutkielman lähtökohdat
juontavat juurensa Emilia Korkea-Ahon ja Paul Tiensuun laatimaan Lobbarirekisterin
kansainväliset mallit -selvitykseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Archon Fungin,
Mary Grahamin ja David Weilin lanseeraama kohdennettu läpinäkyvyys.
Tuloksien osalta on todettava ettei lobbausrekisterin perustamisella ole suoraviivaisia vaikutuksia
kansalaisten kokemaan korruptioon. Tulokset antavat kuitenkin ymmärtää ettei esimerkiksi
lobbausrekisterin toteutuksen toimivuus ole aina oleellisinta, vaan mielikuvilla on suuri vaikutus
korruptioarvioihin. Lobbarit puolestaan tukevat rekistereitä, mikä näkyy kattavien
kehitysehdotusten kautta. Rekisterin nähdään myös vankistavan lobbarien asemaa osana poliittista
järjestelmää.