ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI SUOMALAISTA ASUMISTA SÄÄTELEVÄNÄ ERITYISLAKINA JA LAIN YHDENVERTAISUUSPERIAATTEEN VAIKUTUS VÄHEMMISTÖN OIKEUKSIA SUOJAAVANA JURIDISENA KONSTRUKTIONA
Vuorenpää, Teppo (2021-10-06)
ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI SUOMALAISTA ASUMISTA SÄÄTELEVÄNÄ ERITYISLAKINA JA LAIN YHDENVERTAISUUSPERIAATTEEN VAIKUTUS VÄHEMMISTÖN OIKEUKSIA SUOJAAVANA JURIDISENA KONSTRUKTIONA
Vuorenpää, Teppo
(06.10.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102051754
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102051754
Tiivistelmä
Suomessa on vuonna 2021 yli 89.000 asunto-osakeyhtiötä ja niissä yli 1,5 miljoonaa asuntoa,
joissa asuu yli 2,6 miljoonaa suomalaista. Asunto-osakeyhtiöiden merkitys kansallisena
asumisen organisointimuotona on siten hyvin merkittävä jatkuvasti kasvavana yhteisöllisen
omistusasumisen muotona. Suomalainen asunto-osakeyhtiö on oikeudellisesti tarkasteltuna
erittäin merkityksellinen järjestelmä, sillä missään muualla maailmassa ei vastaavanlainen
asumismuoto ole niin dominoivassa asemassa kaupunkien kerros- ja rivitalojen
hallintamuotona kuin Suomessa. Tutkimukseni on oikeusdogmaattinen ja se käsittelee
suomalaisen asunto-osakehtiöoikeuden kehittymistä, voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain
keskeisimpiä oikeussääntöjä ja -periaatteita sekä lain yhdenvertaisuusperiaatetta.
Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) on tärkein asunto-osakeyhtiöitä ja sen osakkeenomistajia
sääntelevä laki. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1.7.2010. Lain 1 luvun 2 §:n
mukaan asunto-osakeyhtiön tarkoitus on omistaa ja hallita asunto-osakeyhtiön rakennuksia.
Lain 1 luvun 3 §:n mukaan asunto-osakeyhtiön osakkeet puolestaan antavat
osakkeenomistajille hallintaoikeuden tiettyyn yhtiöjärjestyksessä määritettyyn
osakehuoneistoon tai kiinteistön osaan. Tästä johtuu, ettei asunto-osakkeiden haltijoiden
omistusoikeus ulotu kattamaan osakehuoneiston rakenteiden ja seinien faktista
omistusoikeutta, vaan se pitää sisällään osakehuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden
omistusoikeuden eksistenssin, yhtiön hallitessa itse rakennusta ja kiinteistöä.
Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus on yksi asunto-osakeyhtiöoikeuden keskeisimmistä
oikeusperiaatteista ja sen ensisijaisena tarkoituksena on suojata asunto-osakeyhtiön
vähemmistöosakkeenomistajia. Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamisen tarkoituksena ei
kuitenkaan ole estää enemmistövallan käyttämistä, vaan enemmistöosakkeenomistajien
suosiminen vähemmistöosakkeenomistajien kustannuksella. Yhdenvertaisuusperiaatteen
noudattamisen juridista merkitystä asunto-osakeyhtiöoikeuden vähemmistön
oikeussuojamekanismina korostaa sekä asunto-osakeyhtiöiden monimuotoisuus että
yhteiskunnallinen ja globaali monimutkaistuminen, joiden seurauksena asunto-osakeyhtiöiden
toimintaa ei ole mahdollista säädellä jokaiseen tilanteeseen soveltuvalla normilla erikseen.
Asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 §:n nojalla osakkeenomistajalla onkin oikeus jo
lähtökohtaisesti luottaa siihen, että hänen osakkeensa tuottavat samat oikeudet kuin muutkin
asunto-osakeyhtiön osakkeet tuottavat. Säännöksestä johtuu myös, että osakkeenomistajilla on
oikeus luottaa yhtiöjärjestyksen sisältämistä määräyksistä johtuvien osakeoikeuksien
pysyvyyteen, mutta niitä on kuitenkin mahdollista muuttaa lain säännösten sallimilla tavoilla.
Tällöin merkitystä saa erityisesti yhdenvertaisuusperiaatteen osalta se, ettei osakeomistuksen
arvoon kohdistu sitä vähentäviä muutoksia, vaan osakearvon tulee säilyä ilman siihen
kohdistuvia yhdenvertaisuutta loukkaavia poikkeamisia tai muita epäoikeutettuja toimia.
joissa asuu yli 2,6 miljoonaa suomalaista. Asunto-osakeyhtiöiden merkitys kansallisena
asumisen organisointimuotona on siten hyvin merkittävä jatkuvasti kasvavana yhteisöllisen
omistusasumisen muotona. Suomalainen asunto-osakeyhtiö on oikeudellisesti tarkasteltuna
erittäin merkityksellinen järjestelmä, sillä missään muualla maailmassa ei vastaavanlainen
asumismuoto ole niin dominoivassa asemassa kaupunkien kerros- ja rivitalojen
hallintamuotona kuin Suomessa. Tutkimukseni on oikeusdogmaattinen ja se käsittelee
suomalaisen asunto-osakehtiöoikeuden kehittymistä, voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain
keskeisimpiä oikeussääntöjä ja -periaatteita sekä lain yhdenvertaisuusperiaatetta.
Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) on tärkein asunto-osakeyhtiöitä ja sen osakkeenomistajia
sääntelevä laki. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1.7.2010. Lain 1 luvun 2 §:n
mukaan asunto-osakeyhtiön tarkoitus on omistaa ja hallita asunto-osakeyhtiön rakennuksia.
Lain 1 luvun 3 §:n mukaan asunto-osakeyhtiön osakkeet puolestaan antavat
osakkeenomistajille hallintaoikeuden tiettyyn yhtiöjärjestyksessä määritettyyn
osakehuoneistoon tai kiinteistön osaan. Tästä johtuu, ettei asunto-osakkeiden haltijoiden
omistusoikeus ulotu kattamaan osakehuoneiston rakenteiden ja seinien faktista
omistusoikeutta, vaan se pitää sisällään osakehuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden
omistusoikeuden eksistenssin, yhtiön hallitessa itse rakennusta ja kiinteistöä.
Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus on yksi asunto-osakeyhtiöoikeuden keskeisimmistä
oikeusperiaatteista ja sen ensisijaisena tarkoituksena on suojata asunto-osakeyhtiön
vähemmistöosakkeenomistajia. Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamisen tarkoituksena ei
kuitenkaan ole estää enemmistövallan käyttämistä, vaan enemmistöosakkeenomistajien
suosiminen vähemmistöosakkeenomistajien kustannuksella. Yhdenvertaisuusperiaatteen
noudattamisen juridista merkitystä asunto-osakeyhtiöoikeuden vähemmistön
oikeussuojamekanismina korostaa sekä asunto-osakeyhtiöiden monimuotoisuus että
yhteiskunnallinen ja globaali monimutkaistuminen, joiden seurauksena asunto-osakeyhtiöiden
toimintaa ei ole mahdollista säädellä jokaiseen tilanteeseen soveltuvalla normilla erikseen.
Asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 §:n nojalla osakkeenomistajalla onkin oikeus jo
lähtökohtaisesti luottaa siihen, että hänen osakkeensa tuottavat samat oikeudet kuin muutkin
asunto-osakeyhtiön osakkeet tuottavat. Säännöksestä johtuu myös, että osakkeenomistajilla on
oikeus luottaa yhtiöjärjestyksen sisältämistä määräyksistä johtuvien osakeoikeuksien
pysyvyyteen, mutta niitä on kuitenkin mahdollista muuttaa lain säännösten sallimilla tavoilla.
Tällöin merkitystä saa erityisesti yhdenvertaisuusperiaatteen osalta se, ettei osakeomistuksen
arvoon kohdistu sitä vähentäviä muutoksia, vaan osakearvon tulee säilyä ilman siihen
kohdistuvia yhdenvertaisuutta loukkaavia poikkeamisia tai muita epäoikeutettuja toimia.