Vanhustenhuollon laiminlyönnit rikoksina ja sosiaalisina haittoina : Kriminologinen tapausanalyysi
Monthan, Saara (2021-09-30)
Vanhustenhuollon laiminlyönnit rikoksina ja sosiaalisina haittoina : Kriminologinen tapausanalyysi
(30.09.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102652443
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102652443
Tiivistelmä
Tutkimuksessa analysoidaan teorian avulla kolmea vanhustenhuollon laiminlyönteihin liittyvää suomalaista tapausta. Erityisesti tarkastellaan sitä, mitä sosiaalisen haitan näkökulman mukaisia haittoja tapauksissa ilmenee. Lisäksi selvitetään, mitä valtion ja yritysten yhteisten rikosten näkökulman mukaisia taustalla vaikuttavia ja tapahtumiin johtaneita toiminnan katalysaattoreita tapauksissa ilmenee instituution, organisaation ja yksilön tasoilla.
Kyseessä on teoreettinen tutkimus, jonka analyysissa käytetään teoreettisina viitekehyksinä sosiaalisen haitan (social harm) sekä valtion ja yritysten yhteisten rikosten (state-corporate crime) näkökulmaa. Sosiaalisen haitan muotoja tunnistetaan käyttämällä hyväksi Simon Pembertonin (2015) ihmistarpeiden lähestymistapaa ja haitan muotojen jaottelua. Tunnistamattomuuden käsitettä täydennetään Axel Honnethin (1996) kolmella yhteiskunnan eri tasoille sijoittuvalla tunnistamisen tavalla. Tapahtumaketjujen taustalla vaikuttavia toiminnan katalysaattoreita instituution, organisaation ja yksilön tasolla arvioidaan käyttämällä hyväksi Kauzlarichin ja Kramerin (1998) kehittämää integroitua teoreettista viitekehystä.
Kaikkien kolmen tapauksen tapahtumakuvauksista oli tunnistettavissa kaikkia sosiaalisen haitan näkökulman mukaisia haitan muotoja: fyysisiä ja henkisiä haittoja, autonomian haittoja ja sosiaalisiin suhteisiin kohdistuvia haittoja eli syrjäytymistä ihmissuhteista sekä tunnistamattomuutta. Tapauksien jokaisella kolmella tasolla onnistuttiin tunnistamaan kaikki kolme Kauzlarichin ja Kramerin tarkoittamaa taustalla vaikuttavaa toiminnan katalysaattoria: motivaatio, mahdollisuudet sekä kontrollin puute tai riittämättömyys.
Kyseessä on teoreettinen tutkimus, jonka analyysissa käytetään teoreettisina viitekehyksinä sosiaalisen haitan (social harm) sekä valtion ja yritysten yhteisten rikosten (state-corporate crime) näkökulmaa. Sosiaalisen haitan muotoja tunnistetaan käyttämällä hyväksi Simon Pembertonin (2015) ihmistarpeiden lähestymistapaa ja haitan muotojen jaottelua. Tunnistamattomuuden käsitettä täydennetään Axel Honnethin (1996) kolmella yhteiskunnan eri tasoille sijoittuvalla tunnistamisen tavalla. Tapahtumaketjujen taustalla vaikuttavia toiminnan katalysaattoreita instituution, organisaation ja yksilön tasolla arvioidaan käyttämällä hyväksi Kauzlarichin ja Kramerin (1998) kehittämää integroitua teoreettista viitekehystä.
Kaikkien kolmen tapauksen tapahtumakuvauksista oli tunnistettavissa kaikkia sosiaalisen haitan näkökulman mukaisia haitan muotoja: fyysisiä ja henkisiä haittoja, autonomian haittoja ja sosiaalisiin suhteisiin kohdistuvia haittoja eli syrjäytymistä ihmissuhteista sekä tunnistamattomuutta. Tapauksien jokaisella kolmella tasolla onnistuttiin tunnistamaan kaikki kolme Kauzlarichin ja Kramerin tarkoittamaa taustalla vaikuttavaa toiminnan katalysaattoria: motivaatio, mahdollisuudet sekä kontrollin puute tai riittämättömyys.