"He ei toimi itsenäisinä toimijoina siinä, vaan he on aika vietävissä myös rikosprosessin aikana." : Näkemyksiä työperäisen ihmiskaupan esitutkintavaiheesta aiheen parissa toimivien asiantuntijoiden silmin
Stenholm, Terhi (2021-09-22)
"He ei toimi itsenäisinä toimijoina siinä, vaan he on aika vietävissä myös rikosprosessin aikana." : Näkemyksiä työperäisen ihmiskaupan esitutkintavaiheesta aiheen parissa toimivien asiantuntijoiden silmin
Stenholm, Terhi
(22.09.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021110353466
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021110353466
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä työssä työperäisen ihmiskaupan esitutkintavaihetta sekä siinä ilmeneviä haasteita, joita voi liittyä uhrin oikeusturvan toteutumiseen. Tutkielmassa perehdytään ilmiöön ihmiskaupan vastaisten toimijoiden haastatteluissa kertomien näkemyksien kautta ja tutkimuksen aineisto on koottu seitsemästä asiantuntijan haastattelusta.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa lisätietoa siitä, millaisena työperäisen ihmiskaupan esitutkintaprosessi näyttäytyy alalla toimivien asiantuntijoiden silmin. Tavoitetta voidaan pitää ajankohtaisena ihmiskaupan esitutkintaprosesseissa ilmenneiden haasteiden ollessa julkisen keskustelun kohteena kuluneen vuoden keväällä. Ihmiskaupan esitutkintaprosessia tarkastelevaa tutkimusta ei ole Suomessa vielä tehty, joten siitä näkökulmasta tutkimukseni tavoite on myös tarkoituksenmukainen lisätutkimustarpeiden kartoittamiseksi. Tutkimukseni analyyttinen jäsennys kytkeytyy aiempiin tutkimuskeskusteluihin työperäisestä ihmiskaupasta ja uhrin toimijuudesta sekä esitutkintaan ja perusoikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysiä haastatteluaineiston analysointiin. Lisäksi olen hyödyntänyt feministisen tutkimuksen lähestymistapaa, jonka keskiössä on yhteiskunnallisten valtasuhteiden tarkastelu.
Tutkimustulosten mukaan työperäisen ihmiskaupan esitutkinnoissa on haastavinta taata uhrien tasavertainen kohtelu ja oikeusturva prosessin aikana sekä tuottaa oikeudellisesti riittävän pätevää näyttöä uhrin määräysvaltaan ottamisesta rikosvastuun toteutumiseksi. Hyväksikäyttöön liittyvien rikosten näyttökysymyksissä, tulisi kyetä hahmottamaan rikoksen kokonaiskuva ja tekojen jatkuvuuden painoarvoa tulisi tarkentaa yksittäisten tapahtumien sijaan. Lisäksi määräysvaltaan ottamisen dynamiikan osaaminen ja tunnistaminen näyttivät tarvitsevan vielä kehittämistä sekä toimijoiden että oikeudellisen järjestelmän osalta. Toisena keskeisenä tuloksena näkyi oikeudellisten toimijoiden puutteet osaamisessa etenkin toisen määräysvallan ottamiseen sekä uhrin toimijuuteen liittyen. Ne näyttivät voivan vaikuttaa uhrin kokemusten vähättelyyn sekä ymmärryksen puutteena uhrin traumasta ja vaikuttavat sitä kautta myös rikosvastuun toteutumiseen. Kolmantena tuloksena tutkielmastani nousi toive rikosprosessin kyvystä vastata paremmin määräysvaltaan ottamiseen liittyviin kysymyksiin rikosvastuun toteutumiseksi. Ihmiskaupan rikosoikeudellinen täsmentäminen vallankäytön dynamiikan osalta nähtiin voivan edistää rikosvastuun toteutumista. Tämänhetkinen oikeusjärjestelmä ei kykene riittävästi vastaamaan toisen määräysvaltaan ottamiseen liittyviin kysymyksiin, jolloin hyväksikäyttörikosten mahdollisuudet menestyä oikeusjärjestelmässämme eivät ole olleet riittäviä.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa lisätietoa siitä, millaisena työperäisen ihmiskaupan esitutkintaprosessi näyttäytyy alalla toimivien asiantuntijoiden silmin. Tavoitetta voidaan pitää ajankohtaisena ihmiskaupan esitutkintaprosesseissa ilmenneiden haasteiden ollessa julkisen keskustelun kohteena kuluneen vuoden keväällä. Ihmiskaupan esitutkintaprosessia tarkastelevaa tutkimusta ei ole Suomessa vielä tehty, joten siitä näkökulmasta tutkimukseni tavoite on myös tarkoituksenmukainen lisätutkimustarpeiden kartoittamiseksi. Tutkimukseni analyyttinen jäsennys kytkeytyy aiempiin tutkimuskeskusteluihin työperäisestä ihmiskaupasta ja uhrin toimijuudesta sekä esitutkintaan ja perusoikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysiä haastatteluaineiston analysointiin. Lisäksi olen hyödyntänyt feministisen tutkimuksen lähestymistapaa, jonka keskiössä on yhteiskunnallisten valtasuhteiden tarkastelu.
Tutkimustulosten mukaan työperäisen ihmiskaupan esitutkinnoissa on haastavinta taata uhrien tasavertainen kohtelu ja oikeusturva prosessin aikana sekä tuottaa oikeudellisesti riittävän pätevää näyttöä uhrin määräysvaltaan ottamisesta rikosvastuun toteutumiseksi. Hyväksikäyttöön liittyvien rikosten näyttökysymyksissä, tulisi kyetä hahmottamaan rikoksen kokonaiskuva ja tekojen jatkuvuuden painoarvoa tulisi tarkentaa yksittäisten tapahtumien sijaan. Lisäksi määräysvaltaan ottamisen dynamiikan osaaminen ja tunnistaminen näyttivät tarvitsevan vielä kehittämistä sekä toimijoiden että oikeudellisen järjestelmän osalta. Toisena keskeisenä tuloksena näkyi oikeudellisten toimijoiden puutteet osaamisessa etenkin toisen määräysvallan ottamiseen sekä uhrin toimijuuteen liittyen. Ne näyttivät voivan vaikuttaa uhrin kokemusten vähättelyyn sekä ymmärryksen puutteena uhrin traumasta ja vaikuttavat sitä kautta myös rikosvastuun toteutumiseen. Kolmantena tuloksena tutkielmastani nousi toive rikosprosessin kyvystä vastata paremmin määräysvaltaan ottamiseen liittyviin kysymyksiin rikosvastuun toteutumiseksi. Ihmiskaupan rikosoikeudellinen täsmentäminen vallankäytön dynamiikan osalta nähtiin voivan edistää rikosvastuun toteutumista. Tämänhetkinen oikeusjärjestelmä ei kykene riittävästi vastaamaan toisen määräysvaltaan ottamiseen liittyviin kysymyksiin, jolloin hyväksikäyttörikosten mahdollisuudet menestyä oikeusjärjestelmässämme eivät ole olleet riittäviä.